About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

maanantai 4. toukokuuta 2015

Pastataikuri


Mamma Mia! Siinä ne nyt kuivuvat keittiön puutuolin karmilla melkein kuin italialaisella Nonnalla. On tämä suomalainen Nannakin toki pastaa kotona ennen tehnyt, kaapissa on vanha turvallinen Atlas pastakone. Jotenkin se vaan jää niin helposti sinne kaappiin, koska onhan se aikamoinen operaatio, vaikkakin uskomattoman palkitseva, niin kyllä siihen joku leppoisa viikonlopun päivä tarvitaan kun ei ole kiire minnekkään.

Mutta vielä tälläisenkin päivän näin, että pöydälläni on kompakti Philipsin pastakone (sain koneen tetattavaksi Philipsiltä), jonne lisään jauhot ja nesteen/munat, painan käynnistyksestä ja muutamien minuuttien kuluttua kone alkaa suoltaa ulos valitsemani suuttimen mukaan joko spaghettia, fettucinea, penneä tai lasagnelevyjä. Mä oikeasti aivan liikutuin, kun kone alkoi työntää ulos täydellistä spagettia, siinä kaikessa oli jotakin niin helppoa ja ihanaa.


Maitotytön kanssa sunnuntai-iltapäivä vietettiin pastaa tehden ja kokkaillen. Ensiksi tehtiin tietysti perusspaghettia ja ronskisti se suurempi annos, josta olisi kyllä puolikaskin riittänyt meidän perheelle, nyt sekin tiedetään. Aamupäivällä oli meinannut lapanen jo lähteä kädestä kun mietin mitä ihania pastaruokia valmistan, kunnes tajusin, että nyt on pakko valmistaa jääkaappityhjäksi-ruokaa eikä ostaa ainuttakaan lisäelintarviketta. Pannulle spaghetin kanssa pääsi siis jääkaapista chorizomakkarat tomaattisessa kastikkeessa. 



Chorizo-tomaattikastike kotitekoiselle tuorepastalle

2 rkl oliiviöljyä
1 salottisipuli pilkottuna
1 sellerinvarsi silputtuna
2 valkosipulinkynttä pilkottuna
2 rkl tomaattipyrettä
1 tlk tomaattimurskaa
2 dl punaviiniä 
3 chorizo-tuoremakkaraa
1 tl savupaprikaa
1 rkl kuivattua oreganoa
1rkl kuivattua basilikaa
tuoretta timjamia ja basilikaa
suolaa, mustapippuria

Kuullota sipulit ja selleri miedolla lämmöllä pehmeiksi. Lisää tomaattipyre, -murska ja viini. Sekoita. Purista chorizomakkara kuorestaan kastikkeen joukkoon pikku pallukoiksi. Lisää savupaprika, oregano ja ja basilika. Anna porista hiljakseen ilman kantta n. 15 min. Mausta vielä suolalla ja mustapippurilla.

Sekoita kastike tuorepastan joukkoon italialaiseen tyyliin, Mausta tuoreyrteillä ja raasta lautasella päälle vielä parmesania.



Laadukas kuivapasta (ja sitä ei välttämättä ole siellä marketin hyllyssä) on erinomaista ja helppokäyttöistä. Meidän sunnuntai-pastahetki oli kuitenkin hyvä muistutus siitä, kuinka tuorepasta vaan kertakaikkiaan nostaa pasta-aterian uudelle tasolle. Isohookin alkoi jo haaveilemaan, että seuraavalla kerralla haluaisi pastaa pelkällä voilla (ette kai säikähtäneet, että IsoHoo ilmoittaisi voivansa jopa valmistaa pastaa)! Philipsin pastakone nyt vaan mullistaa koko pastanteon periaatteen. Kastikkeen tekoajan aikana sinulle valmistuu tuorepasta!


Koneen mukana tuli  tosi inspiroiva reseptikirja (sieltä löytyi esim. Dan danitkin) sekä erilaisiin pastoihin ja nuudeleihin että niistä tehtäviin ruokiin. Yksi pastakoneen parhaista puolista onkin, että voit tehdä eri makuisia ja värisiä pastoja erilaisia kuivamausteita tai -nesteitä lisäämällä. Myös jauhoissa voit varioida vaikkapa täysjyväjauhoilla tai gluteenittomilla. Siskot Kokkaa-blogin Nelle, joka on sielultaan paitsi tipin tarkka insinööri, pikkuusen eteläpohjalaasesti itsevarma kokeillaakseen vaikka mitä ja lisäksi mielettömän analysoivan makuaistin omaava on ehtinyt kokkailla jo vaikka minkämoista pastaa. Suosittelen lukemaan postauksen.

Uskokaa tai älkää -mutta totta tämä on- Maitotyttö painoi poskensa spontaanista vasten roikkuvia pastoja ja huokaisi "Mä rakastan pastaa"...
Sitä paitsi pastakoneeksi nimittäminen on kyllä lievä understatement tälle koneelle. Tällä onnistuu tietenkin myös vaikka ramen-, udon- ja vehnänuudelit, sekä kuoret wontoneihin ja jiazoihin, tuskin maltan odottaa ramenkeittoa kotitekoisilla nuudeleilla. My new best friend in Asian cooking!



Mulle tuli sitä spagettia tosiaan tuplasatsi, mutta ei hätää, se säilyy hyvin jääkaapissa, joten voin siitä pyörittää itselle ja lapsille jonkun nopean pastan viikolla. Ei me kuitenkaan maltettu olla kokeilematta Maitotytön kanssa myös pennejä. Likka halusi olla katkojamestari, mistä syystä meillä on nyt sekä  hyvin lyhyitä, että pitkiä pennejä. 


Mutta nuavvaan onnistui nelivuotiaalta apuriltakin!


Suuret kiitokset annan myös koneessa kiinteästi olevalle säilytyslokerolle, jossa suuttimet ja puhdistimet pysyy tallessa. Sillä se on yks mitä mä koneissa vihaan. Aina joudun ettiä vispilöitä, teriä sun muita kun alan tekemään jotain. Kun on paljon tavaraa, niin on paljon hukassakin ( ja tämä on ihan mun oma sananlasku).

Niinkun rivien välistä voitte lukea, niin monenmoista keittiötarviketta löytyy ja aina pitää miettiä uusien tarpeellisuutta. Mutta Pastamaker on kyllä for keeps!

Mun oma pastataikuri!


Yhteistyössä Philips

27 kommenttia:

  1. Nanna: mä laitoin kans osan pastaa kuivuriin; vihanneskuivrissa se kuivaa ihan kätsysti jos ei aio syödä sitä lähipäivinä. Saa sitten lounaspastaksi joskus myöhemmin jos tarttee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja luin siitä reseptilehdestä, että säilyy 3-5 päivää ihan jääkaapissakin, ei tartte ees kuivata.

      Poista
  2. Luin tästä samaisesta laitteesta juuripa eilen Siskot kokkaa-blogista ja jäin miettimään, että eipä taida mun pienessä keittiössä olla tilaa tuolle. Mutta nyt en osaa enää ajatella muuta kuin, että pakko saada!!! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aah kun mä purskahdin nauruun tuosta sun kommentista, nuan mullekkin aina käy.... What pushed you over the edge? Oliko se suuttimien säilytystavaralaatikon kätevyys, Maitotytön Mä rakastan pastaa huokaus vai tuolin karmilla roikkuvat pastat....?

      Poista
    2. Kaikki nuo mainitsemasi ja siihen lisäksi ajatus itsetehdystä tuorepastasta ja sen tuomasta kultareunuksesta arki-iltoihin :)

      ...epäilin ehkä myös aluksi vähän, että voiko olla yhtä hyvää tuollainen koneen pyörittämä, kuin se että itse vaivaisin ja itse veivaisin. Mutta jos te kaikki nyt väitätte, että tuolla tekemänne pasta on yhtä hyvää, kun se joka on suuren vaivan takana, niin miksi en uskoisi :)

      Poista
    3. no en minä ainakaan erota tämän ja käsintehdyn pastan maussa mitään. Paitsi tämän teossa puuttuu se kiroilivaihe. Liian harvoin kuin käyttää veivattavaa, niin aina kuin ensikertalainen!

      Poista
    4. Sofia: kuten taisin omassa blogissa sanoa, niin se matto on minusta paksumpaa kuin mitä ravioleihin ja cappellineihin jne tarttis; mutta jos sattuu olemaan se käsin veivattava niin saahan sitä ohennettua sitte. Nauhapastoissa minusta ihan arjenpelastaja. Kyl me hyväksyttiin ja minusta peittoaa kaupan paketissa istuneen tuorepastan kyllä ihan kirkkaasti.

      Poista
  3. Oon lukenut tästä nyt parissa eri blogissa ja voi apua, mä niin tarviin tän!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos puhutaan ens joulu lahjahitistä, niin tässähän se nyt on!!!!!

      Poista
  4. ai se ihan tekeekin se pastan! no ny on helppoo! meilläkin se jamie oliver siellä kaapissa pölyttyy ihan liiaksi kun se taikina täytyy kuitenkin ihan itse kokohon pyöritellä... oon aika vaikuttunut tästä vempaimesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, niin mäkin olin. Tiedätk, ihan tuli itsekseen hihteltyä äimistyksen vallassa kun se kaunis pasta alkoi sieltä pusertua. Tai itseasiassa menin ensin ihan paniikkiin, kun olin lukenut että pastaa vartissa ja (vaikka olin lukenut ohjeet) sitä alkoikin tulla ulos jo kolmen minsan päästä käynnistyksestä ja kuumeisesti etsin ohjekirjoista (vertaillen eri kieliversioita, voitko kuvitella?) , että onko tämä normaalia? :)

      Poista
    2. Meillä oli ihan sama; isonkin annoksenkohdalla se alko tursottaa sitä ulos jo 7 min kohdalla. ;) Paniik!

      Poista
  5. Oliks ihan pakko postata uudesta keittiöhärvelistä?... Nyt mä vaan mietin mitä kaikkea kivaa sillä voisi tehdä ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mulla on itseasiassa aivan sama, vaikka kone nyt tököttääkin tuolla keittiönpöydällä. Niinkun runsaudenpula, että mitä saan tehdä seuraavaksi. Enhän voi tätä perhettä pastaan ja nuudeleihin hukuttaakkaan!

      Poista
  6. Aikamoisen hauska hilavitkutin tuo! Pastanteko on ihanaa, suorastaan meditatiivista: jauhoista ja munista syntyy ensin silkkinen lakana, josta sitten saa leikata oman maun mukaan pastaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mulle tässäkin oli jo ihan meditaatiota ellei jopa hypnoosia kun katselin sitä täydellistä ulos tulevaa pastaa...

      Poista
  7. Tänään kun väänsin raviolipastataikinaa hennoin kätösini, tuli kieltämättä mieleen, että joku mukava kone olisi ihan paikallaan. Tai edes perinteinen pastamankeli siinä loppuvaiheessa. Vaan menihän tuo kaulitsemallakin ja palkinto tuli, kun heitin ensimmäisen korvasieniraviolin kielelle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt mä en kestä. KORVASIENIraviolia. Mikä palkinto!

      Poista
  8. Kerro laitteen puhdistamisesta. Pastaa 15:ssa minuutissa, kauanko meni puhdistamiseen? Ihanan kuuloinen härveli. Hankinnat yleensä töppää hermoja raastavaan puhdistamiseen. Kerro nyt että kaikki osat ovat konepestäviä, please :)
    T. Nina L

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 2 min. Osat on konepestäviä ja suuttimiin on semmoset muotit jotka pukataan rakoihin niin taikinanrippeet putoo. 2 ruuvia pitää vääntää aina auki ja etupabeeli ym osat lähtee irti. Ei paha!

      Poista
  9. Kerrassaan kätevän näköinen laite! Vaikuttavaa, että sillä saa aasian nuudelitkin tehtyä. Onnistuiskohan sobatkin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon junas nyt mut mielestäni oli ohje sobanuudeleillekin. Tarkistan.

      Poista
    2. Mä oon junas nyt mut mielestäni oli ohje sobanuudeleillekin. Tarkistan.

      Poista
  10. Olisko liikaa vaivaa jos vielä mittaisit ja kertoisit laitteen mitat? Josko saisi vielä mahtumaan kaappiin. Näen unta koneesta ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 21x28x37 Se on sellainen muotoiltu, ettei ihan täyttä konetta koko kuutio, mutta tossa niinkun ulokkeista mitattuna

      Poista