About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste lohi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lohi. Näytä kaikki tekstit

torstai 4. elokuuta 2022

SAVULOHI INSPIRAATIOTA


En oo tainnut olla yksissäkään juhlissa tänä kesänä, jossa tarjolla ei olis ollut savustettua lohta.

Eikä ihme, niin herkkua se on. Eikä se toki ole mitään pelkkää juhlaruokaa, kyllä se lohi savustuu arkenakin ja on ihan täydellistä vaikkapa uusien perunoiden kaverina.

Vuoden aikana on lohi kyllä kallistanut huimasti ja saa todella seurata tarjouksia ja jos aletaan tarjota monille kymmenille, saa kyllä jo miettiä kustannuksiakin eri lailla kuin aikaisemmin.

Voi myös miettiä voisko savulohen tuoda tarjolle muutenkin kuin kokonaisena, jolloin menekki pakkaa olla aika huimaa per henki. Voisko tehdä vaikka savukalasalaattia tai leivän kanssa jonkinmoista savukalatahnaa?

Tein ruoka-aukeaman savulohen ympärille sanomalehtiin, joihin Lännen Media tuottaa sisältöä (Turun SanomatKaleva ja Lapin KansaIlkka-PohjalainenHämeen Sanomat ja Forssan Lehti, KeskipohjanmaaKainuun Sanomat ja Länsi-Suomi), se on pääsäntöisesti ilmestynyt tänään torstaina printissä ja verkossa.

Siinä on monta  perusreseptiä, jossa savulohta tarvitaan vain 200 g, ja kuitenkin ruokkii ihan koko perheen (4-6). 

Lisäksi sain keiteltyä kasaan hyvän peruspaketin sähkösavustimen käytöstä. Se on todella hyvä peli, edullinen hankkia ja helppo käyttää. En tiedä voiko sillä edes epäonnistua?

Muista, että savulohta saa myös kalastajilta toreilta ja rekoista, sekä ihan kaupasta. Vakuumissa sitä on saanut vähän alta kahdenkympinkin. Olin luvannut keitrata heinäkuussa 50 hengen syntymäpäivät ja sairastuinkin koronaan ja oli siinä sitten kuumespäissäni järjestelemistä, että sain asiakkaalle hoidettua lupaamani tarjoilut. Pulaan en tahtonut jättää. Aivan painajainen. Ei siinä sitten lohta itse savustettu, mutta onneksi paikallinen CM Ideapark palveli hyvin ja savusti perjantai-iltana komeat kokonaiset lohifileet juhliin, mielestäni kohtuu kolmenkympin kilohintaan.



Lehteen valikoitui mukaan tuollaiseksi koko perheen reseptiksi savulohi- kedgeree. Alunperin se taidetaan tehdä suolatusta koljasta, mutta savulohi on aivan mahtavaa tässä reseptissä, joka on jonkinmoinen risoton, paellan ja paistetun riisin risteytys. Ihanan mausteinen curryn ansioista, olematta kuitenkaan tulinen. Oiva loppusijoituspaikka tähteeksi jääneelle lohelle.

Reseptihän on ikivanha, ensimmäiset kirjalliset merkinnät löytyvät niinkin kaukaa kuin 1700- luvulta. Tarkemmin nyt historian kiviä kääntämättä jäljet johtavat siirtoma-aikaan ja englantilaisten-skotlantilaisten versioon intialaisesta ruuasta. Jostain syystä tästä tuli myös skotlantilaisten aamiaisruoka, mutta eiköhän meikäläisille tämä maistu paremmin muilla aterioilla.


Mulle ittelle sekä kesäkeitto että lohikeitto on tosi rakkaita ja maistuvia. Ystävänikin yllätin (ja käännytin) kesäkeitolla tänä kesänä, hän ei ollut siihen sitten kouluaikoihin kajonnut. Tiedän, että hän rakastaa myös lohikeittoa, joten tässä sulle Virpi mahtiresepti, vähän kuin kesäkeitto savulohella!


Sitten tein yrtti-munawrappejä, hengenohuita munakkaita, jotka täytin vihanneksilla ja savulohella ja ihanalla jugurttikastikkeella, jossa mukana sopivasti piparjuurta. Kesälounas P-E-R-F-E-C-T!


Tänä kesänä on savulohi maistunut myös paitsi kuivien, myös ihanien hölskytyspottujen seurana.


Mä niin kadehdin ruotsalaisia ja ruotsinkielisiä, kun heillä on tuo ihan sana RÖRA. Joka on tuollainen herkullinen sekoitettu tahna. Tahna vaan antaa aina aavistuksenomaisen viitteen hammastahnaan, joten kyllä tykkään käyttää itsekin röra-nimeä. Ja älkää vaan ehdottako mitään mössöä!

Annatte siis anteeksi, jos kutsun tätä röraa/tahnaa savulohiskageniksi. Skagenhan on nimenomaan katkaravuista tehty röra (joka on siis maailman herkullisin). Nyt vaihdoin raakaineeksi savulohen ja härskisti kutsun sitä skageniksi, koska vain sillä välittyy kuva sen herkullisuudesta.

Inspiroitukaa!










 

keskiviikko 26. tammikuuta 2022

HERKULLINEN LOHIKEITTO

 
Tässä päivänä muutamana tuli yhtäkkiä sellainen lohisopan himo, että keiton keittoon oli pikimmiten ryhdyttävä.
Samantein keitin oikein ison kattilan, vähän syystä, että kun oli  kilon pussi keittoperunoita, niin käytettiin sitten kaikki pois kerralla.IsoHoota olin pyytänyt tuomaan lohenpalan keittoa varten ja kun hänkin toi 500g ja halusin maustaa keittoa myös pakkasessa olevalla superherkullisella Kalaliike Eljas  Sannan  (tulevat aina silloin tällöin Seinäjoen Rekoon, jossa ostan) kylmäsavulohella niin teinkin sitten kunnon kokoisen annoksen, tästä riittää varmasti 8:lle, isot annokset.

Kermainen lohikeitto pakkaa aina olemaan herkullista, tässä siihen toi ihanan makuvivahteen erityisesti tuo kylmäsavulohi. Mutta olipa siellä toinenkin valttikortti, nimittäin maustekurkkukuutiot, jotka sopivat sinne hitsin hienosti. Tähän sain idean tällaisesta erinomaiseksi haukutusta Keisarinnan lohikeitosta, tällä kertaa nappasin siitä mukaan vaan kurkun, en arvannut alkaa sitruunaa, hunajaa ja valkosipulia lisäämään. Vaikka kyllä taidan antaa Keisarinnan lohikeitollekin vielä ihan oman mahdollisuuden.


HERKULLINEN LOHIKEITTO

8:lle
1 kg perunoita
2 porkkanaa
kalaliemikuutio/fondia
vettä
1 rkl sipulijauhetta (tai mieluummin 1 iso sipuli hienonnettuna)
2-3 laakerinlehteä
6-8 maustepippuria
500 g lohta
150-200 g kylmäsavulohta
2 dl kermaa
1-2 dl maustekurkkukuutioita
suolaa
reilusti tuoretta tilliä
(kimpale voita)

Kuori keittoperunat ja lohko ne  reiluiksi suupaloiksi. Kuori porkkana ja leikkaa niistä lantteja tai puoliskoja. Heitä kaikki kattilaan ja päälle vettä niin paljon, että reilusti peittyvät.

Lisää kalaliemikuutio (tai mikä vielä hienompaa, käytä veden ja kuution sijaan itse keitettyä kalalientä. Kun ostat kokonaisen lohen, joka usein edullista, saat siitä perkeet liemenkeittoon, kalasoppavärkit ja miten nyt haluat, yhden uunifileen, graavikala-ainekset jne.Kokemuksesta voin sanoa, että hyvää tuli kuutiollakin) ja mausteet. Tykkäisin käyttää aitoa sipulia, mutta kun eräs meistä on kehittänyt viha-vihasuhteen keitossa olevaan sipuliin, taivun käyttämään tuota jauhetta. Laakerilehdet, maustepippuri mukaan ja tässä vaiheessa voit tarkastaa myös, että suolaa on tarpeeksi.

Kuumenna kiehuvaksi ja keitä hiljoilleen kunnes perunat lähes kypsiä.Lisää kema ja kuumenna.

Poista lohesta nahka ja pilko lohi suupaloiksi. Pienistä kylmäsavulohi vähän pienemmäksi pilpuksi.Nosta kalat keiton pinnalle, kansi päälle ja kypsytä vielä 5 min.
Lisää maustekurkkukuutiot (kuutioi itse kokonainen maustekurkku tai valuta ja käytä valmiita maustekurkkukuutioita).
Sekoita kerran, maista suola, lisää tarvittaessa. Pinnalle reilusti hienonnettua tuoretta tilliä.

Minä en ainakaan voi vastustaa kruunata keittoa lopuksi kimpaleella voita, sen keltaiset juovat kermaisessa keitossa jotenkin kuuluvat lohikeittoon.

Et varmasti epäile: Herkullista oli!






torstai 9. joulukuuta 2021

OLIPA KERRAN JOULU: JÄÄKELLARIN NIERIÄ JA HOVIMESTARINKASTIKE



Luukku 9
Hovimestarinkastike on klassikko kastike, jota tarjoillaan graavatun lohen kanssa. Se on mielettömän hyvää, sopivan raikkaasti etikkaista, sinappista ja tillistä, vaikka omassa suvussani onkin varsin tuntematon perinne (omassa perhejoulussani pöydän valtaa aina isäni roseepippurigraavilohi, joka on kyllä erinomaista). 

Saatan olla väärässäkin, mutta luulen, että tämäkin ruoka on tullut tuolta suomenruotsalaisen väestön keskuudesta, itse olen tutustunut siihen laiva-aikoina. Otin nimittäin kerran puheeksi kastikkeen eteläpohjalaisten Maa- ja kotitalousnaisten kanssa, he tietävät ruuasta vaikka ja mitä, mutta hovimestarin kastike oli lähes tuntematon.

Graavilohen sijaan ajattelin tällä kertaa valmistaa sen seuraksi (vai onko se toisinpäin?) Jääkellarin lohta. Kalatiskillä oli kuitenkin niin upean väristä ja passelin kokoista nieriää, että lankesin siihen ja ostin nippa nappa 600 g fileen.

Graavilohi ja jääkellarin lohi ovat molemmat suolalla ja sokerilla kypsytetty, graavi kuivana ja jääkellarin lohi suolaliemessä. Suolaliemi antaa tosi tasaisen maun ja filee jämäköityy myös hienosti suolautuessaan. Sellainenkin ero vielä on, että tarjolle leikattaessa graavikalasta leikataan yleensä mahdollisimman ohuita siivuja, mutta jääkellarin kalan palat ovat ronskisti paksumpia.

Tältä näyttää  liemessä suolaantunut nieriä.


Nieriän ruotoriviä ei ole aivan yhtä helppo poistaa kuin lohelta, mutta ei niitä toisaalta ihan hirveästi ole. Jos jollakulla tähän vinkki, niin antaa tulla. Minä oikeastaan unohdin koko seikan ja sitten sain nyppiä niitä samalla tuossa leikatessani nieriää paloiksi.


JÄÄKELLARIN NIERIÄ JA HOVIMESTARINKASTIKE

500-600 nieriäfilee
1 l vettä
1 dl karkeaa merisuolaa
1 rkl sokeria

Keitä vettä, suolaa ja sokeria, kunnes suola ja sokeri liukenevat veteen. Jäähdytä liemi. Näin talvella se käy helpoiten ulkona.

Laita nieriä laakeaan astiaan ja kaada kylmä liemi päälle. Nieriän tulee olla kokonaan liemen peitossa. Laita päälle kansi tai kelmu ja nosta jääkaappiin seuraavaan päivään asti.

Nosta valmis nieriä liemestä ja taputtele kuivaksi. Leikkaa reilusti paksuiksi siivuiksi ja aseta tarjolle Hovimestarin kastikkeen kanssa.

Hovimestarinkastike

1/2 dl Dijonsinappia tai itsetehtyä joulusinappia
2 rkl valkoviinietikkaa
3 rkl sokeria
1/2 tl suolaa
varovasti valkopippuria
2 dl rypsiöljyä
I dl tuoretta tillisilppua

Vatkaa kulhossa hyvin sekaisin sinappi, etikka, suola, sokeri ja valkopippuri. Lisää öljy ohuena nauhana koko ajan vatkaten (haarukka riittää).

Sekoita mukaan tilli ja maista varmistaen makujen tasapaino. Säilyy puhtaassa lasipurkissa kaksi viikkoa.


sunnuntai 14. maaliskuuta 2021

SAVULOHIBRANDADE


Lämminsavulohi on herkullista ja juuri sellainen ruoka-aine, mitä saa jatkojalostettua vaikka minkämoiseksi herkuksi. Parastahan lohi on itse savustettuna, meillä se hoituu sähkösavustimessa todella kätevästi ja pakko sanoa, että siitä ei tahdo kyllä jatkojalostettavaa jäädä, kun se savustuksen jälkeen kannetaan ruokapöytään. Mutta jos jää, niin osan voi käyttää keittoon, pastaan, lohilaatikkoon, munakkaaseen, salaatteihin ja savulohitahnaan. Ja kyllä minä innostun välillä ostamaan valmiiksi savustetun fileenkin, kun edullisesti tarjolla, varsinkin jos meidän yhteiskäyttösavustin sattuu olemaan mummolassa. Lämminsavulohifileestä saa monenlaista seuraavien päivien aterioille ilman, että tuntuu kuin söisi koko ajan samaa.  Ja tässä vielä yksi vinkki:

Onko brandade teille tuttu? Se on alunperin ranskalainen tai pohjoisespanjalainen turskasta valmistettu muhennos. Suomalaisessa versiossa käytetään valmiiksi kypsää lämminsavulohta, ja siihen sekoitettava peruna ja sipuli keitetään kypsiksi maidossa.

Mahtava aloitus vaikka viikonlopun aterialle!

 

SAVULOHIBRANDADE

200 g lämminsavulohta
100 g jauhoista perunaa
2 dl maitoa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
pieni timjaminoksa
1/2 tl suolaa
1/2 rkl oliiviöljyä
1/2 sitruunan mehu ja raaste

Kuori ja paloittele perunat, kuori ja hienonna valkosipuli ja sipuli. Pane peruna ja sipulit sekä maito samaan kattilaan ja hauduta  miedolla lämpötilalla kunnes perunat kypsiä. Mausta suolalla.

Survo perunasurvimella jos tykkäät vähän krouvimmasta (minä tykkään!) tai soseuta pamixilla.

Paloittele lämminsavulohi ja sekoita se haarukalla survomalla perunaseoksen kanssa. Lisää myös oliiviöljy, sitruunan mehu ja raaste ja sekoita. Tarkista suola ja mausteet. Levitä koko seos laakeaan astiaan. Voit syödä heti lämpinäkin ja jos teet isomman annoksen voit myös kuorruttaa sen uunissa.

Parhaimmalta savulohibrandade maistuu kuitenkin minun mielestäni kylmänä kun tarjoilet sen paahdettujen patonkiviipaleiden kanssa. Näin pohjoismaiseen hengeen se maistuu ihanalta myös hapankorpun tai jälkiuunilastujen kanssa.

Tarjoile brandade kirsikkatomaateilla ja basilikalla koristettuna.



tiistai 23. helmikuuta 2021

HELPPO & HERKKU: SAVULOHISPAGETTI





Savulohispagetti.

Tai ihan vaan savulohipasta, niin voit halutessasi käyttää minkä muotoista ja pituista pastaa haluat. Meillä useimmin vaan on spagettia kaapissa, kun lapset on sitä mieltä, että muut pastat  maistuu eriltä.



Savulohi on muuten parasta meal preppausruokaa, isosta lohiviipaleesta saa monenlaista ja keskenään erilaista ruokaa. Tietenkin sellaisenaan, vaikka uuniperunan kera, erinomainen ateria. Mutta jos sitä jää, niin savulohilaatikko perunalla tai riisillä, savulohikeitto, kedgeree, savukalasaatti, savulohimunakas tai savulohi kokkelin kanssa, savulohitahna leivän tai uuniperunan kanssa... ja tietenkin savulohipasta. Ja siinäkin löytyy vaikka mitä variaatioita. Pienestäkin määrästä lohta riittää isoon satsiin pastaa.



Omani lähti siitä, että mulla oli ylijäämäpala lämminsavulohta, päätin, että siitä tulee pasta ja sitten katsoin mitä mulla on kaapissa. Pöydälle nousi fenkolin ja purjon jämäpalat, kermapurkki, parmesan, sitruuna ja juusto.

Siitähän oli hyvät asetelmat lähteä.

 Savulohispagetti

4:lle
spagettia 3:lle, n. 225 g
2 rkl öljyä 
1 dl purjon valkoista osaa hienonnettuna
1 dl fenkolia hienonnetuna
1 dl raastettua parmesania
1 dl kermaa
1 dl pastan keitinlientä
1 dl valkoviiniä
200 g savulohta pieninä paloina
1/2 sitruunan raastettu kuori ja mehu
mustapippuria myllystä ja suolaa, maun mukaan
1 rkl kaprista

Keitä kuivaspagetit runsaassa suolalla maustetussa vedessä al dente, napakka purutuntuma siis,  8-11 min.

Kuullota purjo ja fenkoli öljyssä 5 min. Lisää parmesan kerma, pastavesi (voit ottaa kattilasta vaikkei pasta olisikaan vielä valmis) ja viini (jonka voit korvata jommalla kummalla nesteellä, mulla sattui olla pullonjämät). Anna porista muutamia minuutteja.

Lisää valutettu spagetti, lohi, sitruunankuori ja mehu (maistellen) ja kapris, sekoita hyvin ja mausta. Suolaa ei kyllä välttämättä tarvitse lisätä.

Siinä se, savukalaspagetti. Tällä kertaa ei kotona ollut mitään tuoretta yrttiä, mutta oon vähän in love with kapris, joten se ei haitannut.


keskiviikko 20. toukokuuta 2020

PARAS IKINÄ SAVULOHIKEITTO



Väitän, että paras ikinä lohikeitto, tai paras ikinä mikä tahansa ruoka, ei ole välttämättä kiinni reseptistä.

Kyllä, kyllä, hyvä resepti ohjaa ja tukee epävarmuuden hetkellä ja auttaa taatusti lopputuloksen onnistumisessa, mutta kun tiedät syöneesi parasta ikinä -lohikeittoa, tai mitä tahansa muuta supersuperherkullista on kyse kyllä monen muunkin palasen napsahtamisesta kohdalleen. Nälän laatu, seura, miljöö, onnistumisen tunne, raaka-aineiden laatu tai vaikka tyytyväisyys siihen, että on keksinyt jalostaa jääkaapin sisällöstä, jotain, mitä ei edes olllut suunnitelmissa.

Mun ruuanlaiton kaksi tärkeintä ohjenuoraa on rakkaus ja rohkeus. Rakasta sitä, mitä teet, käsittele raaka-aineita rakkaudella ja rakasta heitä joille ruokaa teet. 
Ole rohkea. Maista, kokeile, muuntele, sovella. Jos sulla sattuu olemaan kukkakaalia, niin laita siihen keittoon sitä kukkakaalia, äläkä ala itkemään reseptissä pyydetyn purjon perään. Tee erilainen.

Etätyön lomassa lounaaksi tehty  lämminsavulohikeitto maistui yllättäin ihan parhaalta ikinä. Viikonlopun savustuksesta oli jäänyt pala lohta, oli tietenkin perunaa ja porkkanaa ja sitä kukkakaaliakin ja olisi ollut jopa sitä purjoa, mutta koska meillä asuu mielensäpahoittaja, joka ei tykkää minkäänlaisista keittosipuleista (voi miten minä rakastaisinkaan maitopohjaisessa keitossa sipulinpalasia...) tyydyin laittamaan soppaan sipulijauhetta. Oli pieni pala aurajuustoa, kermapurkkia en viitsinyt avata vaan lurautin mukaan täysmaitoa.

Täydellinen on näin helppoa. 

Mutta tee rohkeasti toisenlainen, jos haluat. Saattaa tulla parasta ikinä.


LÄMMINSAVULOHIKEITTO
4:lle
4- 6 perunaa 
2 porkkanaa
kourallinen kukkakaalin kukintoja
kala- tai kasvisliemikuutio
1 rkl sipulijauhetta (tai pieni oikea sipuli tai pala purjoa)
vettä
n. 300 g lämminsavulohta
50 g aurajuustoa (ei pakollinen)
2 dl maitoa 
valkopippuria
suolaa
tilliä reilusti

Kuori ja lohko perunat ja laita kattilaan kiehuvaan veteen(ehlä n. 5 dl vettä). Kuori (jos porkkana vaatii kuorimista) ja leikkaa porkkanat lanteiksi, lissää kattilaan ja lopuksi lisää sinne myös kukkakaalit. Mikäli käytä sipulia, suikaloi se ja lisää perunan kanssa. (Oikein viitseliäs kuullottaisi kaikkia edellisiä hiukan voissa, mutta en alkanut moiseen mahottomuuten.) Lisää liemikuutio ja tarkista, että vettä on sopivasti, eli niin, että kasvikset reilusti peittyvät.

Kun perunat ovat napakan kypsiä lisää paloiteltu lämminsavulohi, aurajuusto muruina ja maito (minulla oli sopivasti täysmaitoa). Kuumenna keitto kuumaksi.

Tarkista maku ja mausta valkopippurilla ja suolalla. Lisää mukaan silputtu tilli.


Sillä hetkellä, höyryävän kuumana lautasellani, voilla ja kurkulla päällystetyn ruileivän kanssa, paras lohikeitto ikinä. 

maanantai 6. huhtikuuta 2020

KUORRUTETTU LOHIFILEE


Ja mikö kuorrute! Hapankorppu-parmesan-persilja maustaa lohifileen aivan uudella lailla. Kuorrutuksen maku ja rapeus ja kutsuva ulkonäkö muuntaa uunissa paistetun lohifileen pyhäruuaksi tuosta nuan vaan.

Lisäksi lisukkeet valmistuvat samalla pellillä uunissa lohen kanssa. Se jos mikä on ihanaa.

Pääsiäisloma alkaa olla lähellä.Tänä vuonna pääsiäinen on pakostakin vähän erilainen kuin muulloin. Meillä pääsiäinen on ollut voimakkaasti perinteiden juhla. Trullittelu ja pääsiäisvalakiat on osa eteläpohjalaista perinnettä vahvasti ja tottakai rairuohot laitetaan tulemaan, askarrellaan pääsiäismunia ja mitä nyt keksitään. En oo ikinä malttanut lasten aikana lähteä edes perhelomalle pääsiäisen tienoolla, kun oon halunnut, että lapsille jää muisto trullittelusta. Itse asiassa, tänä vuonna olis menty ensimmäistä kertaa, viime lauantaina olis ollut lähtö ystäväperheen kans Leville (lapset valitsi tämän trullittelun sijaan) ja paluu lankalauantaina, olisi vielä ehditty kokolle...

Pääsiäinen on myös tärkeä ruokajuhla. Tavataan kokoontua ison pöydän ääreen useampanakin päivänä. Vähän orvolta tuntuu nyt nautiskella pelkän oman perheen kanssa, lapsetkin tulevat kaipaamaan serkkujaan. 4 päivää aikaa fiilistellä ruuanlaittoa ... ja sitten, jos vanhat merkit paikkansa pitää, lapset ei suostu syömään...


menossa uuniin vasta

Pääsiäisen menua värittää  lammas (ei ole tämän nyhtölampaan voittanutta), kananmunat, parsa ja tietenkin mämmi. Yhtenä päivänä pöytään saapuu varmasti lohi. Se on kaikille maistuva helppo ja nopea ruoka ja silti siihen saa helposti juhlafiilistä. 

Otin vähän varaslähtöä ja tarjoilin perheelle lohta jo menneenä viikonloppuna, halusin testata uutta valmistustapaa ja siitä tuli mainio.

Tässä siis suositus pääsiäisen kalaruuaksi. Alkuruuaksi sopisi hienosti vaikka sosekeitto bataatista tai porkkanasta, ihania kevään värejä pöytään. Tämän päälle jaksaa syödä vielä jälkiruuankin, oli se sitten mämmiä tai vaikka lemonposset, upea pääsiäisen menu on koossa minimaalisella vaivannäöllä.



Hapankorpulla ja parmesanilla kuorrutettu lohifilee
4-6:lle
1 kg lohifilee ( varaa aikuisille n. 200 g lohta)
2 tl suolaa
25 g sulatettua voita (tai oliiviöljyä
4 hapankorppua
4 rkl  hienonnettua persiljaa (tuoretta tai pakastettua)
2 valkosipulinkynttä puristettuna
2 dl raastettua parmesania
2 rkl sitruunanmehua

pellille kylkeen
nippu vihreää parsaa
erivärisiä pikkutomaatteja
oliiviöjyä, suolaa, mustapippuria
ehkä hiukan raastettua parmesania

tarjoiluun 
sitruunaa lohkoina tai siivuina

Aloita siistimällä lohi. Jos sulla on D-leikkuu, tsekkaa vain isot ruodot vetämällä sormenpäällä vastaruotoon  korkeimman harjanteen kohdalla ja nappaa ruodot pinseteillä irti. Minulla oli tällä kertaa A-leikkuu, siinä piti trimmata myös vähän vatsarasvaa ja muutama evä ruotojen lisäksi, mutta siisti tuli.

Aseta lohifilee uunipellille leivinpaperin päälle ja ripottele suola kalan pinnalle.

Valmista kuorrute murskaamalla hapankorput (laita pussiin ja kaulitse) ja sekoita muruun  sulatettu voi, persilja, valkosipuli, parmesan ja sitruunamehu. Painele kuorrute tasaisesti lohen pinnalle.

Huuhdo parsat ja katkaise puiset varret pois. Levitä parsat lohen molemmin puolin. Puolita tomaatit ja ripottele nekin pannulle leikkauspinnat ylöspäin. Ripsauttele öljyä pintaan, suolaa ja mustapippuria. Halutessasi myös parmesania.

Laita uuniin 200 asteeseen. Paistoaika on 15 min. Lohifilee oli sen jälkeen  sisälämpötilaltaan 50 astetta. Ja tämän näköistä, kypsää mutta oikein mehevää.


Lohen saa nostettua nätisti rikkomatta tarjoiluvadille sen alla olevan leivinpaperin avulla ( leikkasin sen lohen  muodon mukaan pienemmäksi, nostin sitten molemmista päistä ja jätin sen sinne lohen alle tarjottimelle). Asettele parsat ja tomaatit ympärille. Tähän sopis ihanasti myös kananmunanpuolikkaat.


Minä tein vielä uuniperunoita kylkeen, koska uuniperuna on mun perunarakkaus. Ruohosipulilla maustettu ranskankerma kruunaa uuniperunan, tällä kertaa me mentiin ihan voilla ja sehän on tunnetusti myös hyvää. Uuniperunat laitoin uuniin tunti ennen arvioitua lohen valmistumisaikaa, eli viimeisen vartin ajan olivat samalla pellillä lohen kanssa.

Onko tämä resepti näppärä vai mitä, hä?

Mikään ei tietenkään voita papan savulohta, sain lapsiltani kuulla.Terveisiä papalle siis! Sähkösavustin on kyllä huikean näppärä vekotin.

Sulla on varmasti oma takuuvarma valmistus lohelle, olisi ihana kuulla millainen se on.
Listasin vielä muutamia blogistani löytyviä lohireseptejä, jos vaihtelu kiinnostaa. 

Tänä pääsiäisenä olen kyllä varsin innostunut tästä hapankorppu-parmesankuorruteusta lohesta. 








tiistai 17. joulukuuta 2019

PERINTEINEN JOULU: ROSEEPIPPURIGRAAVILOHI


KAIKKI ÄITINI RESEPTI JOULUKALENTERI
PERINTEINEN JOULU
17. LUUKKU: ROSEEPIPPURIGRAAVILOHI

Herkullisia, lohesta valmistettuja ruokia on kalapöytään tarjolla mieletön määrä. Niistä on pakko karsia julmalla kädellä. Lapsuuteni joulupöydässä Oravan mummolassa oli jonkin verroin helpompaa, sillä silloin ei kallista lohta pöydästä vielä löytynyt. Joulukaloista tärkein oli varmasti lipeäkala ja silakkaa ja silliä saattoi olla, silakkaahan se on perinteinen suutarinlohikin.

Lohi on siis verrattain tuore tulokas joulupöydässä. Meillä ehdoton ykkönen on isäni vuosikymmeniä valmistama roseepippurigraavilohi, lisäksi löytyy kylmäsavulohta. Tämän vuosikymmenen lisäys on ollut vielä lämmin, savustettu lohifile (sähkösavustimella se käy niin helposti), se kun maistuu myös perheen pienemmille ja itse kulloinkin raskautettuna olleelle (minä söin kyllä sushista lähtien raskaana ollessani). 

Siinä sitä alkaa ollakin jo tarpeeksi lajikkeita yhteen alkuruokapöytään (siis sillien, silakoiden, salaattien, perunoiden ja leivän kanssa), mutta usein ujutamme vielä yhden lohijutun mukaan. Niin hyvää on nimittäin tuorejuustolla täytetty lohirulla, lohipastrami  tai jääkellarin lohi, rillette, mousse ja ja ja....

Minä valmistin tällä kertaa graavilohta ihan miniannoksen tätä joulukalenteria varten. Kaupasta löytyy Saimaan tuore- kirjolohifileitä (ystävällinen vinkkaus itsekokeillusta tuotteesta, ei mainos), jotka ovat siis kotimaisia, puhtaassa järvivedessä mutta sisäkasvattamon hallituissa olosuhteissa kasvatettua kotimaista kalaa, joka myydään pienissä yhden tai kahden fileen pakkauksissa. Juuri sopiva tähän. Aattoa varten käsittelyyn tulee kyllä isompi file. Saimaan tuoreen ainoa huoni puoli oli, että leikattavat siivut jäivät vähän pieniksi soiroiksi. Mutta onko se nyt välttämättä huono.

Joskus kotona ollaan vertailtu ja tultu muuten siihen tulokseen, että kirjolohesta saa paremman makuisen graavikalan kuin merilohesta. Ei kyllä tieteellisesti todistettua.


ROSEEPIPPURIGRAAVATTU LOHI
500 g lohifileetä
1 rkl karkeaa merisuolaa
1 tl sokeria
2 rkl roseepippuria
muutamia tillinoksia

tarjottaessa koristele tillillä ja rosepippurilla

Huuhtele kalafilee kylmällä vedellä ja taputtele kuivaksi talouspaperilla.

Jos olet ostanut D-leikatun fileen, olet aika valmis aloittamaan, muussa tapauksessa trimmaa pois rasvainen vatsanahka ja tarkasta kylkiruotojen tilanne sormella kalan kylkeä "vastaruotoon" vetämällä. Nypi filee ruodottomaksi.

Ripottele suolasta ensin osa (1/3 osa) nahkapuolelle. Aseta filee sitten voipaperin päälle nahkapuoli alaspäin ja ripottele loput suolasta ja sokeri sen pinnalle.

Murskaa roseepippurit morttelissa ja ripottele fileen pinnalle,aseta siihen myös tillinoksat. Kääri filee voipakettiin ja sitten muovikelmuun ja aseta painon alle jääkaappiin. Kala saa graavaantua n 1-2 vrk.

Pyyhi graavaantuneesta kalasta  mausteet pinnalta ja leikkaa se sitten (taipuisa fileointiveitsi on paras) ohuiksi suikaleiksi hiukan vinoittain, paksummasta kohdasta kohti pyrstpäätä edeten,

Asettele viipaleet vadille ja koristele vielä roseepippurilla ja hienonnetulla tillillä.


Tiesitkö muuten, että graavilohi  on saanut nimensä ruotsinkielisestä sanasta grava, eli haudata. Lohen satoja vuosia vanha säilöntätapa täällä Suomessakin oli nimittäin haudata lohi viiko(i)ksi maahan suolan ja tillin kanssa, katajanoksien päälle (että neste valui kalasta pois).  Kyseessä on siis hapattaminen, eli graavilohen esiversiot olivatkin aikalailla hapansilakan kaltaisia. Että semmoista haudattua lohta se, gravad lax!

maanantai 2. heinäkuuta 2018

VIIREN RAAKA-AINEEN VIHERPIPPURIUUNILOHI


 Kaupallinen yhteistyö K-Ruoan kanssa

Tiedän, tiedän. (Tai siis tiärän, tiärän), että viiren raaka-aineen viherpippuri uunilohi on  oikeasti VIIDEN raaka-aineen uunilohi (no jos ei lasketa suolaa ja pippuria), mutta halusin vaan teidän huomion.

Koska niin tiedän, että kesälläkin ja lomallakin tulee niitä päiviä kun ei jaksa nostaa  edes grillin kantta ja tuntuu hirveän yksipuoliselta keittää pelkkiä uusia perunoita lapsille joka päivä, muttei tekis yhtään mieli keittää  niitä samoja soppia ja kastikkeita kun aina ja kesäpää lyö aivan tyhjää, että MITÄ TÄNÄÄN SYÖTÄISIIN?

Eli jos sopii, niin tässä teille jotain maukasta, helppotekoista, uunissa omiin nimiinsä lähes valmistuvaa ja vielä bonuksena, että se on kalaa. Vähän siinä nyt lutrataan sulatejuustolla ja kermalla, mutta siinähän se maun salaisuus kyllä just on. Eikä ainakaan tartte päätä vaivata pitkällä kauppalistalla: lohta, kermaa, tillliä, sitruuna ja superherkkua uutta Pirkka viherpippurisulatejuustoa.


Kun reseptissä mainitaan vain viisi ainesosaa ja uuni hoitaa kypsennyksen, ei helpommalla ruuanlaitosta pääse. Viherpippurisulatejuusto tuo rutkasti makua, pitää lohen mehevänä eikä erillistä kastiketta tarvita, kun kerma ja sulatejuusto sulavat yhteen ihanaiseksi liemeksi. Tämä sulatejuusto on lisäksi vielä laktoositonta, kerma kannattaa valita myös laktoosittomana, niin hellii herkempääkin vatsaa.



Viherpippuriuunilohi
4 annosta
40 min
n. 800 g ruodoton lohifilee
2, 5 dl Pirkka laktoositon ruokakerma 15%
1 dl hienonnettua tuoretta tilliä
1 sitruuna lohkoina
suolaa ja mustapippuria

1. Voitele kalaa varten sopivankokoinen uunivuoka. Laita uuni kuumenemaan 200 °C.
2. Suolaa ja pippuroi lohi ja aseta se uunivuokaan nahkapuoli alaspäin. Leikkaa juustosta siivuja ja aseta ne lohifileen pinnalle. Kaada lopuksi päälle ruokakerma. Paista 200 °C 30 min.
3. Ripottele hienonnettu tilli pinnalle ja leikkaa sitruuna lohkoiksi, jotta jokainen ruokailija voi puristaa annoksensa pinnalle sitruunaa. Tarjoile uusien perunoiden tai muusin kera.

Melkein kuin heinänteko, vai mitä?
Lisää inspiraatiota kesäruoanlaittoon K-Ruoka sivuilta ja Pirkka-lehdestä sekä K-ryhmän kaupoissa jaettavasta reseptilehdestä. Ne on muuten parasta kesälukemista!

Kaupallinen yhteistyö K-Ruoan kanssa


torstai 26. huhtikuuta 2018

VINKKEJÄ VAPPUUN!


Kevättäpinöissä vain minä voin unohtaa tempaisseeni tänään lehtiin (Aamulehti, Turun Sanomat, Kaleva, Ilkka, Pohjalainen, Satakunnan Kansa, Hämeen Sanomat, Keskipohjanmaa, Forssan lehti, Lapin Kansa ja Kainuun SanomatLehtien lukijamäärä on noin miljoona ja kokonaistavoitettavuus noin kaksi miljoonaa suomalaista) ruokatorstai- aukeaman. Mutta kai sitä voi vielä hehkutella näin illemmallakin?

Aiheena vappu, mikäs muu. Koska Suomi, olen alkanut  vapunvietossa kallistua piknikin sijaan brunssiin, jonka voi kyllä sään sattuessa siirtää kototerassillekin. Siksi sivun teemana olikin viipyilevä vappubrunssi. Valitsen sen kyllä joka kerta kevään ensimmäisen ravintolaterassi-istunnon sijaan, kun sormet kohmeisina yrittää kulautella oluttuopista (tiedetään, oon amatööri).

Vappuun jotenkin kuitenkin liittyy vahvasti tuo juomapuoli ja siksi ehdotankin brunssille Tee se itse - mocktail nurkkausta. Supertrendikästä, varsinkin jos teet sen superterveellisesti.  Ennen kaikkea aivan vapun herkullista!

Nyyttärimeininki rasittaa kaikkia yhtäläisen vähän ja yleensä silloin kaikille löytyy jotakin mieluista. 

Kun brunssipöydästä täytyy löytyä aina kananmunaa jossakin muodossa, mietin sille paikan lehtevässä (ja niin kätsyn valmispohjaisessa) piiraassa kasvisten kanssa.



Tykkään myös kananmunalla täytetyistä pekonisista perunanpuolikkaista, nyt ideoin niiden sijaan kaksi muuta hyvää täytettä. Toisessa chorizoa, toisessa sieniä.  Sanomattakin selvää, että myös juustoa on reilusti.



Caprissalaattia kelpaa aina varioida, varsinkin kun kesän herkuimpia tomaatteja odotellaan vasta, saa uunipaahto ne kuitenkin huikeisiin korkeuksiin. Tämä on just sitä yksinkertaisinta parasta!

Ja kun kerran paahdetaan iso pino leipiä, niin sillipurkkien lisäksi kannattaa pöytään nostaa helppoakin helpompi, maultaan  huippuraikas lohikakku.



Mutta kaikkein herkin, keväisin ja suloisin annos kuitenkin on vadelmaskonssit kukkavoilla. Sain Mimikseltä ihanan lähetyksen kukkia ja versoja, huimaavan kauniita, ja osa niistä päätyi tuohon lohikakkuun ja osa kukkavoihin. Uunituoreen skonssin pinnalla sipaisu kukkaisvoita. Emmä kestä. Taidan tehdä näitä juhannuksenakin!
 




torstai 5. huhtikuuta 2018

PISTETÄÄN KALALLA KEVEÄSTI



Kalaa olisi hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa. Näin suosittaa mm. Evira

Uskallan väittää, että aika monikaan ei tähän suositukseen yllä. Kala on herkkä raaka-aine, joka ei varsinaisesti säilytyksestä parane. Lohi on se ehdoton ykkönen monen ruokapöydässä, se kun on erittäin maukasta, helppo valmistaa (ruodottomaksi) ja kohtuullisen hintaista. En nyt laske sinua onnellista tähän, joka nostat omat kalat verkolla tai katiskalla mökki- tai peräti kotirannasta. Muille on tosiasia, että kyllähän se kuha- tai siikafileen hinta kirpaisee kaupan tiskillä.

Kun laadukkaaseen raaka-aineeseen satsaa, kannattaa satsata myös resepteihin. Ja jottei se nyt ainakaan  resepteistä olisi kiinni, löytyy repertuaariin inspiraatiota tänään Lännen Median  ruokasivuilta.



Tuore, paistettu, kotimainen järvikala on varsin herkkua ihan vaan pannulla paistettuna. Voissa paistettuna varsinkin. Ei vaiskaan, hyvää tulee myös öljyllä. Variaatiota saa kastikkeilla ja lisukkeilla ja kuhan kylkeen tein raikkaan pinaatti-avokadopeston.


Alkuvuodesta olin viime vuoden tapaan vetämässä Seinäjoen Suomi-Ranska seuralle kokkauspäivää ja siellä tehtiin kalaa leivinpaperokäärössä, en papillote. Tämä helppo ja superterveellinen ja niin ranskalainen kalanvalmistustapa tahtoo aina unohtua, vaikka joka kerran kun avaan paperikäärön ja ihanat aromit tulvahtavat nenään, vannon että teen tätä taas pian uudestaan. Nyt keväällä mukaan nyyttiin kannattaa laittaa kevätsadon tuoreet vihannekset. Primöörit, kun oikein hienosti sanotaan.


Kalasta puhun, mutta sopiihan sinne nyt yksi simpukkareseptikin joukkoon. Tuota pientä venussimpukkaa saa hyvin pakasteena, joten jos et ole kokeillut vielä niin kannattaa valmistaa tämä yksinkertainen pasta. Olisitte nähnyt kun meidän Maitotyttö innostui sydänsimpukoista ja kasasi melkoisen pinon syötyjä kuoria lautasen syrjään. Äitikin oli hyvin, hyvin iloinen.



Aina tykkään tuoda mukaan noita aasialaisiakin makuja. Kalakeitto ja lohikeitto on aina ollut yksi meidän perheen lastenkin suosikkiruoka, mutta siihen on kiva tuoda välistä vaihtelua. Nopeimmillaan kalakeiton valmistaa kaupan valmiista pakastekuutioista, eikä se oikeasti ole mitenkään vähempiarvoista kalansyöntiä kuin tuoreesta tuunaaminen. Mun mielestä pääasia, että on (vastuullisesti kalastettua ja tuotettua) kalaa lautasella. Kirkkaassa liemessä tällä kertaa mukana siis korianteria, chiliä, inkivääriä, valkosipulia. Siis nam!


Vielä kaivoin esiin vanhanajan kunnon silakkalaatikon reseptin. Ja miten tuon nyt osaisi selvemmin sanoa: Kyllä oli hyvää!

Hyviä kalaruokahetkiä kaikille! Reseptit näihin herkkuihin siis tänään torstaina 5.4 Lännen Median sanomalehdissä. Aamulehti, Satakunnan Kansa, Lapin Kansa, Kainuun Sanomat , Ilkka ja Pohjalainen sekä Turun Sanomat, Kaleva, Keskipohjanmaa, Hämeen Sanomat ja Forssan Lehti.

perjantai 26. tammikuuta 2018

SAVULOHI-PINAATTIWRAPIT (GLUTEENITON)


Kaupallinen yhteistyö: Apetina

Nyt olen kyllä valaistunut, nimittäin wrappien teossa. Kyllästyttää välillä tehdä wrappeja niihin perusmauttomiin kaupan vehnäisiin, ikuisesti säilyviin  tortillalättyihin. Mutta en ole ihan löytänyt sopivaa muutakaan vaihtoehtoa. Munawrappeja olen koittanut ainakin paistaa jos jonkinlaista. Vika voi olla mussa, pannussa tai reseptiikassa, sinänsä ne ovat hyvän makuisia, mutta aina saan niistä sellaisia paksuja ja raskaita.

No more, sillä tällä reseptillä niistä saa erinomaisen taipuvaisia ja ohuita, ne sitäpaitsi valmistuvat ilman sen kummempia taikapannuja tai huppukokin temppuja UUNISSA! Kaupan kalpeaan tortillalättyyn verrattuna makuakin on moninkerroin.



Täytteiden kanssa saa kernaasti päästää mielikuvitus valloilleen. Tässä mun versiossa on kyllä luksus hyvät raaka-aineet myös. Itse wrap saa makunsa pinaatista, mutta uskon, että toimisi vaikka lehtikaalilla tai mangoldilla.

Tämä wrappi uhkuu niin makua, terveyttä, kuin hyvää mieltä. Ja sopii gluteenittomalle. Jos ei sille ole tarvetta voi kookosjauhot vaihtaa varmasti vehnäänkin, niin niitä ei tartte varta vasten ostaa. Tämä oletus on mulla vielä testaamatta, kun nuo kookosjauhot kaapissa huutaa käyttöä.

Joka tapauksessa, kelpaa pakata lounaaksi mukaan. 



Resepti ja muut mun pojat löytyy(tässä suora linkki) useammalla kielellä Apetinan sivuilta. Näitä tullaan kyllä tekemään meillä monesti. Suosittelen sullekin. Pinaatti-munawrap on todella mainio!

Kannattaa käydä tsekkaamassa yhdessä pakkauksen ulkonäön kanssa uudistunut Apetina-sivusto muutenkin. Ainakin globaalista versiosta löytyy tommonen kiva reseptipankki-peli, jos pää lyö tyhjää kun pitäis suunnitella ateriaa.



Kaupallinen yhteistyö: Apetina