About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste risotto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste risotto. Näytä kaikki tekstit

torstai 3. helmikuuta 2022

VERIAPPELSIINIRISOTTOA JA KAMPASIMPUKKAA



Vähän se kesti, 3 vai 4 vuotta, että sain ryhdyttyä kovasti hehkutetun veriappelsiinirisoton tekoon. Ja tulihan siitä ihanaa ja herkkää, sopisi vaikka ystävänpäivän dinnerille mitä mainioimmin tämä annos. Olen suuri risoton ystävä ja olen myös kampasimpukan suuri ystävä, mutta on vaikea löytää pääruokaa, minne niitä voisi sijoittaa niin vähän, että raaskii tehdä sijoituksen.  Risotto on kuitenkin mahtava yhdistää kampasimpukkaan, 3-4 per annos riittää hyvin.


Tästä postauksesta menee nyt kaikki ystävänpäiväromantiikka hevon tuuttiin, kun sanon vielä, että kampasimpukat oli sopivasti hyvässä plusskorttitarjouksessa, vain 7,90€ paketti. Mutta kattelkaa näitä kuvia, eikö näistä tuu jo melko romanttinen olo.


VERIAPPELSIINIRISOTTOA JA KAMPASIMPUKKAA 

4:lle
1 litra kana- tai kasvislientä
1 sipuli hienonnettuna (parasta olisi salottisipuli- 2kpl- mutta minulla oli nyt vain keltasipulia)
2 rkl oliiviöljyä
2,5 dl risottoriisiä
2 veriappelsiinia, 1 kuori raastettuna, sisällöt mehuksi puristettuna, jäävä hedelmäliha säästäen
1 dl kuivaa valkoviiniä
2 dl raastettua parmesaania
1 reilu ruokalusikallinen voita
suolaa ja mustapippuria
Pintaan hiukan jotain tuoretta yrttiä, esim timjami, basilika tai lehtipersilja
300g sulatettuja kampasimpukoita
paistoon öljyä ja voita

Kuumenna liemi kiehuvaksi ja anna sen poreilla risottopannun vieressä hiljaa, niin, että risottoon lisättävä liemi ona aina kiehumispisteessä.

Laita mielellään isoon ja laakeaan kasariin öljy kuumenemaan ja pehmittele ja kuullottele sipulia siinä n. 5 min, varovasti ettei pala.

Lisää riisi ja sekoittele kunnes riisi on muuttunut hiukan läpikuultavaksi. 3-4 min.

Lisää appelsiinimehu, viini ja raastettu kuori. Sekoita kunnes riisi kuivahtaa uudelleen eli kaikki neste on haihtunut/imeytynyt.

Nosta nyt kanalientä kasariin 1 dl kerrallaan, koko ajan sekoitellen ja aina uuden kauhallisen lisäten, kun neste tuntuu väheneväm. Tätä kypsymisprosessia kestää yleensä n. 18 min. 

Lisää parmesan ja voi, sekoita ja maista, lisää tarvittava suola ja mustapippuri myllystä. Lisää myös irtohedelmäliha.

Ja koska olet multitaskaaja, olet risottoa sekoitellessa huuhdellut ja kuivannut huoneenlämpöiset kampasimpukat, kuumentanut pannulla rasvan ja paistanut kuumalla pannulla kampasimpukat juuri ja juuri kypsiksi 1 min/ puoli, eli kaunis väri pintaan ja kääntö. Mausta vielä suolalla.

Jaa risotto kuumennetuille lautasille, jaa pinnalle kampasimpukat ja ripottele hienonnettu yrtti.

Rakastu 💓


keskiviikko 1. syyskuuta 2021

YLIHYVÄ YKSKÄTISEN TATTIRISOTTO

 

Kyllä. Teen jotakin toisin kuin moni muu. Ajattelen itse, että sen takia tattirisottoni on  vertaansa vailla, superhyvä, ylihyvä ja mitä  näitä nyt onkaan. Ja sen takia ansaitsee paikkansa kaikkien herkullisten tattirisottoreseptien seurassa.

Yksikätisen risoton  tästä tekee se, että katkaisin solisluuni neljään palaan, kun hevoseni päätti niiata kesken laukkaympyrätyöskentelyn. Nyt on toinen käsi kokonaan poissa pelistä ainakin kolme viikkoa. Kirjoittaminenkin olisi helpompaa ilman isoja alkukirjaimia.  Risoton teossa sain äitini kuitenkin pilkkomaan sienet, sipulit, raastamaan parmesaanin, hienontamaan persiljan ja narauttamaan viinipullon korkin, itse kykenin sentään hämmentämään ja se jos mikä on liikuttavan tärkeää risoton valmistuksessa. 

Joten pidetään tämä lyhyenä. Enemmän tateista vielä loppuviikolla.

Nyt on nimittäin niin, että meidän mannuilla ei ole koskaan herkkutatteja, mutta nyt on. Ja puhtaita. Ehdin muovipussillisen kerätä onnettomuuslauantaina 21.8 koiran kanssa aamulenkillä. Kerkesin putsatakkin ja äitini sitten pelasti ne sipulin kera pannulle illalla kun pääsin ensiavusta kotiin, osa syötiin, osa on pakkasessa.


Kuulin sitten aivan hillittömänhyvästä tattisipsi-ideasta (josta myöhemmin), johon tarvitsin ihan muutaman täydellisen yksilön ja jouduin vähän huhuilla kavereilta. Ihana ja aina avuliasYlitalon Paula toi mulle vadillisen, joista yks oli oikein mainio sipsisieni ja sitten oli sinänsä herkkuja herkkutatteja, jotka oli niin valtavia, etteivät soveltuneet sipseihin, mutta soveltuivatpa risottoon. Ja risotosta tuli ylihyvä!

Eilen sitten luistelumamakaveriniVaraKati toi vielä ihan uskomattoman kauniita herkkutatteja ja sipsipuuhat jatkuivat. Tatit oli kerännyt Varakatin mies Marko, jolle tässä kesällä vaihdettiin uus sydän, että kyllä me pohjalaiset risotontekijät ollaan aika kovettuja!

Mutta nyt reseptiin!

Risotossa on aika lailla aina samat perusjutut ja raaka-aineet. Teenkö jotain toisin kuin sinä? 



YLIHYVÄ TATTIRISOTTO - PAREMPI KUIN PARAS!

4:lle

50 g voita

2 rkl oliiviöljyä

1 sipuli hienonnettuna

2 valkosipulinkynttä hienonnettuna

4 dl arborio tai muuta risottoriisiä

2 dl kuivaa, mineraalista valkoviiniä (esim. sauvignon blanc)

n. 1 l tuoreita herkkusieniä, palojen kokoa vaihdellen, ei minikuutioita, mutta suuhun pitää mahtua

1, 5 l poreilevan kuumaa kanalientä

3 dl vastaraastettua parmesaania

mustapippuria myllystä, vähän hienonnettua persiljaa ja rucola sopii myös hyvin pinnalle

Ota 20 g voita ja öljy laakeaan kasariin ja ala hellällä lämmöllä kuullottaa sipuleita kuultaviksi. Lisää riisi ja kuullota sekin.

Possauta sekaan viini, hämmentäen koko ajan anna imeytyä (keskilämpö). Nyt kaadat mukaan sienet ihan raakana ja sitten vaan 1- 1,5 dl kanalientä kerrallaan kunnes riisit napakan kypsiä. koko ajan hämmennä, pyöritä, tanssita riisiä pehmeästi.

Sanovat, että tähän menee tasan 18 min, tiedä häntä, mutta lähellä se on. Varmista että risotto on todella löysää kun lisäät loput voista ja juustoraasteen sekaan. sekoita, lisää mustapippuri ja persilja, maista, mutta tuskin tarvitset suolaa.


Siinä se on. Täydellinen. Kuningatar kaikkien herkkutattirisottojen joukossa.

Ja paitsi suurella rakkaudella ja arvostuksella tehty, tekotapani poikkeaa siinä useimmista, että en aloita paistamalla sieniä, haihduttamalla nestettä ja sitten lisäämällä kypsät sienet joukkoon, vaan lisään ne raakoina riisin ja viinipossautuksen jälkeen.

Itse olen vakuuttunut.

Ei, en saanut pudotessani päähän kohdistuvaa iskua (ainkaan pahasti).

perjantai 14. toukokuuta 2021

UUNIRISOTTO KARITSANJAUHELIHASTA

 

Nappasin tämän reseptin meidän keittiöön Jotain Maukasta!- Marilta. Mari valmisti ruuan peuranjauhelihasta, joka on muuten herkku, jota ei meidän keittiössä ole vielä nähty. Merkkasin heti itselleni, että tottakai, teen tätä hirvenjauhelihasta. Hirvenjauhelihavarannotkaan eivät ole olleet entisenlaiset ja niinpä tekeminen on venynyt.

Alkuviikosta ihmettelin, mitä perheen arkiruuaksi ja olin jo miettinyt , että teen spaghetti bolognesea karitsan jauhelihasta, joka oli ainoa mitä pakkasessa oli jauheliharintamalla. Urho soitti lukiolta kuitenkin pitemmän ruokkiksen aikaan, että olisko mitään syötävää, jos tulisi kotiin, koska kuulemma " oli taas jotain keittoa, joka ei täytä" (edellispäivänä oli ollut "tosi hyvää keittoa ja leipää", että näin se mieli vaihtelee"). 

Mulla oli eilisen grillikanan jämät ja tuorepastaa sekä pekonia, ja niistä pyöräytin nopeasti pastalounaan perheen miehille.

...Jääden miettimään, että mitähän oikein tekisin sitten klo 16-17 ruoaksi, ei kai sitä kukaan kehtaa kahta peräkkäistä pastaa tarjota. Mutta se karitsanliha oli jo otettu sulamaan.

Muistin tämän reseptin ja asia oli sillä selvitetty. Marin reseptiä noudattelin melko tarkasti, vähän vähensin voita ja juustoa (ja käytin sitä juustoa mitä oli, eli mozzarellaa ja parmesaania), karitsa taitaa olla hiukan rasvaisempaa kuin peura, ja lisäsin kuivayrttejä mausteeksi. Mari käytti valmistuksessa myös kaksi tlk valmista pastakastiketta (arrabiatta), mutta koska minulla ei ollut komerossa valmispastakastiketta, laitoin sen tilalla kaksi tlk Mutti tomaattimurskaa, ilman sen kummempia kastikkeen keittelyjä ja kyllä, hyvää tuli!

Mahtavan lämpimänä päivänä ruoka katettiin terassille. Välillä jotain muutakin, niin jaksaa taas grillata.



Uunirisotto karitsabolognesellä

6:lle
400 g karitsanjauhelihaa
1 sipuli hienonnettuna
3 murskattua valkosipulinkynttä
nokare voita + 1 rkl oliiviöljyä
2 dl punaviiniä
2 rkl worcester-kastiketta
3 dl Arborio-risottoriisiä
5 dl lihalientä
2 rkl tomaattipyrettä
2 tlk tomaattimurskaa
1 tl kuivattua oreganoa
1 tl kuivattua basilikaa
1 tl kuivattua persiljaa
hiukan mustapippuria myllystä
1 rkl voita
100 g hienoksi raastettua parmesaania
100 g raastettua mozzarellaa

Pehmittele hienonnetut sipulit ja valkosipulinkynnet öljy-voi seoksessa. Lisää jauheliha ja paista kypsäksi. Mausta Worcester-kastikkeella.

Lisää riisi ja kuullota läpikuultavaksi, lisää punaviini ja anna sen imeytyä.

Lisää ensin 2 dl lihalientä  ja anna kiehua 5 min. Lisää sitten loppu lihaliemi,  tomaattipyre ja -murska ja mausteet. Sekoita hyvin ja lisää vielä mukaan parmesaani ja voi, sekoita.

Voitele matala uunivuoka voilla ja kaada hyvin nestemäinen risotto vuokaan. Ripottele pinnalle juustoraaste. Kypsennä 200 asteessa n. 20 minuuttia.



sunnuntai 21. maaliskuuta 2021

ITALIALAINEN MENU ETÄKOKKAILLEN

 

Lauantai oli varsin ihana päivä. Sain vetää yhteisöllisen etäkokkailun Seinäjoen Viiniseuralle Italialaisen menun hengessä.

Valitsin alustaksi zoomin, koska ajattelin, että on kiva mitä enemmän vuorovaikutusta, kuulla muiden äänet ja nähdä kuvaa myös muiden annoksista.

Kokkailuun ja viinien maisteluun oli valittu ruhtinaalliset kolme tuntia, joka osoittautui täydelliseksi ajaksi. Ehdittiin saada kaikki valmiiksi ja päästiin istumaan katettujen pöytien ääreen. Ihan mahtavaa oli, että monen yhteyden päässä kokkailtiin pariskuntana, monella oli isompikin seurue sitten syömässä ja laatimaani menua lupailtiin kokkailla myös pääsiäisenä vieraille. Olipa yksi osallistuja pelkästään soffallakin ja jaksoi mukana koko kolmituntisen ja ihanasti lopuksi toinen osallistuja kysyi hänen osoitettaan, tarjoutuivat tuomaan maistiaiset!

Menun laadinnassa yritin ottaa huomioon  monta seikkaa. Jos olisimme olleet kokkailemassa kaikki yhdessä, pienryhmissä, olisimme voineet helposti valmistaa koko repertuaarin: Antipasti, primi piatti, secondi, contorni ja dulci, mutta en millään keksinyt keinoa kuinka oltaisiin saatu kokattua etäyhteydellä niin, että olisimme saaneet sitten rauhassa syödä lopuksi, ilman välikokkailuja. Päädyin sitten vaan ihan kolmen ruokalajin menuun ja unohdin varsinaisen pääruuan kokonaan. Sitäpaitsi me Suomessa olemme oppineet nauttimaan sen risoton tai pastanpääruokana.

Sitten piti miettiä sitäkin, että miten saataisiin menusta mahdollisimman kiinnostava, jotta mahdollisimman monelle löytyisi jotain uutta. Jos olisimme kokoontuneet lähikokkailuun, olisin varmasti opastanut yhden porukan pastan tekoon, mutta etäilyyn halusin jotakin yksinkertaisempaa, tai siis sellaista mitä ei tarvitse opastaa mahdollisesti ensikertaa tekevälle niin "kädestä pitäen".

Ajattelin, että bruschetta (joka siis lausutaan brusketta!) on ihanan helppo ja monikäyttöinenkin alkupala. Tomaatti-basilika päällys on monelle varmaan tuttu joten tein sen kaveriksi valkopaputahnaa.

Risoton tekoon jaoin omat parhaat vinkkini ja pinnalle paistoimme kampasimpukoita, joita kovin moni ei ole itse laittanut. Nehän ovat ihanan helppo pilata äyriäinen.

Jälkiruuaksi ajattelin, että opetellaan monelle vieraan, klassisen Zabaglione -kastikkeen teko. Siinä taisi tulla eniten kömmejä. Yksi unohti valuttaa hedelmät marinadista, joten annoksesta tuli (kuulemma) hyvänmakuista keittoa. Nopein kokkailija oli laittamassa sitä uuniin (ja vielä upouuteen sellaiseen) ja kun kerran gratinoinnista puhuttiin, niin hän kysyi, että laitanko yläbridgelle.Vastasin myöntävästi, ajattelin vaan, että pikagratinointi, niin se käy, mutta ohjeissani luki 5 min ja se on kyllä liian kauan 275, joten heiltä pääsi vähän kärähtämään. Hitsi vie, olisi pitänyt ajatella, tiedänhän minä itsekin, että siellä ylhäällä riittää 1-2 min...

Parasta tietenkin, että "kameran" takaa ei tarvinnut siivota...

Mutta, summa summarum, me kokkailimme, aika riensi kuin siivillä, pääkokki ainakin nautti, näitä voisi tehdä enemmänkin. Onnistuin myös menun laadinnassa. Kaikki ruokalajit saivat isosti kehuja, siihen oli helppo todeta, että "itteppä teittä!" Kävi juuri kuten toivoinkin, useimmille kampasimpukan paisto ja valkopaputahna olivat uutta, zabaglionen teko taisi sitä olla kaikille ja kun valmistimme sitä marsalasta, pääsivät kaikki tutustumaan tähän jaloon sisialaiseen juomaankin.

Olin laatinut myös suositusviinilistan (näissä käytän aina vähän asiantuntija apua). Tällä kertaa tilausvalikoiman viineistä yksi oli "keltaisella" eli 10 pv toimitusaika, jota emme kukaan äkänneet, joten kaikki saadaan viinit vasta ensi viikolla! Sovittiin että ostetaan sitten kukin mitä halutaan ja vertaillaan. Spekseinä oli kuitenkin, että alkuun ja bruschettojen kanssa proseccoa, risotolle joku hedelmäinen ja runsas Pinot Grigio.

Minä pahainen kun olen tuolla  7 viikon ketodietillä tyydyin syljeskelemään lasiin ja kuolaamaan tuoksujen ääressä (risoton teko, mitkä aromit!). IsoHoo toimitti kuitenkin pyyteettömästi syöjän ja juojan roolissa taustalla. Kuvat ovat vähän so so, kun ne on vasta jälkikäteen otettuja.

Mutta hei, Buon Appetito! Alla menu ja reseptit. Kiitos Seinäjoen Viiniseuran väki, mulla oli hirveän hauskaa! 

Menu

Bruschetta tomaatilla ja valkopavuilla

Kampasimpukkarisotto

Gratinoidut hedelmät zabaglione- kastikkeella


Reseptit

Reseptit ovat kahdelle


Bruschettat  tomaatilla ja valkopavuilla

täytteistä riittää kyllä useammalle kuin neljälle leivälle

4 viipaletta maalaisleipää, ciapattaa tai patonkia

1 valkosipulinkynsi

laadukasta italialaista oliiviöljyä

2 kypsää luumutomaattia

basilikaa

lehtipersiljaa

suolaa

mustapippuria

½ sitruuna

1 tlk cannellini-papuja (valkoisia papuja)

Paahda leivät joko leivänpaahtimessa, grillissä, pannulla tai uunissa 225° C 5-7 min. Hiero leivän pintoihin valkosipulinkynttä ja pirskota öljyä.

Tomaattibruschetta: Kuutioi tomaatit pieneksi, hienonna sekaan n. 1 rkl basilikaa, mausta suolalla ja mustapippurilla. Levitä tomaattihakkelus kahden leivän pinnalle.

Valkopapubruschetta: Valuta pavut ja survo kevyesti haarukalla, raasta mukaan sitruunankuorta, purista mukaan sitruunaa, lorauta 1-2 rkl oliiviöljyä ja hienonna n. 2 rkl persiljaa. Mausta kohdilleen suolalla ja mustapippurilla. Nostele survosta 2 leivän pinnalle (jää extraa huomisenkin leiville).

HUOM!

Suolana voit käyttää hienoa merisuolaa ja/tai sormisuolaa.

Rouhi mustapippuri myllystä.

Käytä oliiviöljynä kylmäpuristettua, laadukasta oliiviöljyä, joka maistuu suussasi hyvältä.


Kampasimpukkarisotto

2 dl risottoriisiä (esim. arborio tai carnaroli)

oliiviöljyä

50 g voita

1 valkosipulin kynsi

1/2 fenkoli

1 salottisipuli

lasillinen kuivaa valkoviiniä

n. 1 l kasvis- tai kanalientä

1 dl pakasteherneitä

75 g parmesaania

½ sitruunan kuori ja mehu

suolaa, pippuria

 tuoretta timjamia

6 kampasimpukkaa

Laita kanaliemi erilliseen kattilaan ja lämmitä poreilevaksi.

Kuori ja hienonna valkosipuli ja salottisipuli. Poista fenkolin kanta ja kuutioi mahdollisimman pieneksi kuutioksi.

Lämmitä laakeassa kasarissa ½ voista ja pari ruokalusikallista oliiviöljyä, kuullota siinä valkosipuli, salottisipuli ja fenkoli. Melko mieto lämpö, et halua ruskistaa mitään. Lisää parin minuutin kuluttua riisi ja kuullota läpinäkyväksi.

Possauta sekaan valkoviini ja sekoittele kunnes viini on imeytynyt. Lisää kauhallinen kerrallaan kuumaa kanalientä, odota aina edellisen imeytymistä. Sekoita koko ajan. Riisin kypsyminen kestää n. 20 min.

kun riisi on erittäin napakka al dente, lisää mukaan herneet raastettu parmesaani, loput voista, sitruunan kuori ja maun mukaan mehua. Risoton kuuluu olla hyvin löysää puuroa. Mausta tuoreella timjamilla ja mustapippurilla, tarkista suola.

Kampasimpukat paistetaan risoton viimeistelyvaiheessa voissa paistinpannulla. Taputtele kampasimpukat kuiviksi ja paista molemmin puolin kaunis väri n. 1 min/puoli.

Annostele risotto lautasille, kampasimpukat pinnalle ja tarjoa heti.

 


Gratinoidut hedelmät zabaglione- kastikkeella

1 päärynä

1 banaani

1 persikka tai 2 luumua

muutama tuore mansikka ja /tai vadelma

1 dl valkoviiniä

2 keltuaista

½ dl sokeria

½ dl marsalaa

Kuori ja viipaloi hedelmät, viipaloi mansikat ja laita kaikki pieneen kulhoon marinoitumaan 1 dl valkoviiniä.

Vatkaa keltuaiset ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi (teräskulhossa), lisää joukkoon marsala ja nosta vesihauteen päälle. Kuumenna haudetta ja vispaa koko ajan, mielellään sähkövatkaimella, n. 5 min kunnes sinulla on paksua vanukasmaista vaahtoa. Jos haude on liian kuuma saat munakokkelia.

Annostele hedelmät valkoviinimarinadista tarjoilulautasille. Kaada pinnalle zabaglione ja kuorruta 275° c uunissa n. 3-4 min keskitasolla. Tarjoa heti.

Loppuun vielä viiniehdotukset:

Alkuun

1. Corvezzo Magnum Organic Prosecco Extra Dry 27,90  1,5 l huom!

https://www.alko.fi/tuotteet/508998

(2. Loredan Gasparini Asolo Prosecco 15,75

https://www.alko.fi/tuotteet/927817/Loredan-Gasparini-Asolo-Prosecco/)

Risotolle

(3. Mastroberardino Fiano di Avellino 2018  16,47

https://www.alko.fi/tuotteet/502297/Mastroberardino-Fiano-di-Avellino-2018/)

4. Pinot Grigio St. Magdalena 2020   15,05

 https://www.alko.fi/tuotteet/511207/Pinot-Grigio-St.-Magdalena-2020/

Jälkiruoka

5.Martinez Marsala Superiore Riserva Dolce 9.04        0,375l huom!

https://www.alko.fi/tuotteet/358434/Martinez-Marsala-Superiore-Riserva-Dolce/

torstai 18. toukokuuta 2017

RISOTTO CAPRESE


Tai no, oikeasti kyllä säilyketomaattirisotto. Risotto Caprese vaan kuulostaa tuolla lailla fiinimmältä, tekijäänsä paremmalta. Että kuka nyt sitten mitäkin haluaa tehdä. Suuhun sopivaa vai itteään parempaa ruokaa. Täten testattuani todistan, että hyvää se ainakin on ja säilyketomaatti-versio risotosta toimii kuin miuli. Ajatus on suurenmoinen, yhdistää Caprin saaren tunnussalaatin hehkeät tomaatit, valuvan pehmeä mozzarella ja basilika risottoon. 



Resepti löytyy keväällä ilmestyneestä, piristävän erilaisesta HALPARUOKAKIRJASTA, jossa ei todellakaan yritetä tehdä itteään parempaa ruokaa. Sitähän saa käydä kokeilemassa trendiravintoloissa. Nyt tehdään yksinkertaista, opiskelijakeittiöstäkin inspiroitunutta ruokaa pilke silmäkulmassa Ihanat bloggaajanaiset, WTD Nata ja Suusta Suuhun Alisa tulkitsivat ruokaystävyytensä kirjaksi, josta löytyy (meinasin kirjoittaa jo toiseen kertaan piristävän erilaisia) reseptejä, jotka sopivat tiukempaankin budjettiin. Reseptit, niinkuin kuvatkin ovat aika riisuttuja, tavallisen ruuan näköisiä, silti niissä on vinkkeliä tarpeekseen herättämään kokeilumieli keittäjässä. Nämä urbaanit naiset ovat kyllä kaukana keittäjän stereotypiasta, pystyn kuvitella heidät essu päällä vain korkeintaan ilman vaatteita. (Siis huom. en ole kuvitellut heitä ilman vaatteita. Enkä myöskään itse ollut ilman vaatteita heidän essujaan miettiessäni ÄSH!! Älä selitä, pahenoo vaan...)

Uudet ruokatrendit (Tarjouspossuramen, Tattaria ja tofua, Pinaatti-lehtikaalikeitto),  kohtaa klassiset versiot (Oikeasti köyhat ritarit, Lihaperunasoselaatikko ja Siskonmakkara Hot Pot)aina sinne  iki-ihaniin ruisrevittyihin  pizzoihin asti, jotka saa nopeasti kasaan aamun pikkutunneilla tai viimeistään sen jälkeisenä päivänä.

Kirja on huikean elämänmakuinen, ja vaikka oon itse tainnut ohittaa nuo biletysvuodet (ainakin 3 viikkoa sitten),  muistan hämärästi tiedän silti mitä krebaaminen merkitsee (Äiti, se on kreisibailaamista eli villiä juhlintaa, tokikaan omakohtaisia kokemuksia kyseisestä lajista ei ole ollut. Koskaan). Ja sitäpaitsi Alisa on kyllä nelihenkisen perheen äiti, ettei tämä mikään bilettäjän käsikirja suinkaan ole. Vaikka täältähän se löytyy myös se Natan Panopastan ohjekin, se missä sitä Tinderiä vai Timjamia vai mikä puska se nyt olikaan trimmailtiin sinne lihapullataikinaan.

Sitäkin pitää varmaan kokeilla. Ja Alisan savusimpukkapastaa, ehdottomasti. Oikeastaan kirja on täynnä kokeiltavaa reseptiikka. Ja kaikki reseptit on vähä niinkun 2.0 eli ei tarvitse itseään toistaa siskonmakkarasopassakaan.


Kirjan tyyliin otin muutaman kokkauskuvan, tuota roiskeista hellankantta peittelemättä. Tein muuten myös kanaa, risotto toimi tällä kertaa lisukkeena, vaikka on ihan arvoisensa kyllä yksin.


Ja senkin vielä sanon, että näitä arjen nopeita ja edullisia reseptejä kaipaa töistä kotiin saapuva perheenäiti kyllä. Meidän arkiruuanlaitossa nimittäin suurin aika on varattava pöydän raivaamiseen, että mahdutaan syömään.

Että ihan tavallista elämää. Paitsi tietysti kaikilla muilla on vähemmän raivattavaa ruokailun esteenä (lähde: Äiti 70v).

Millään en malttanut olla lisäämättä risottoon alkuvaiheessa paria desiä kuivaa valkoviiniä, kun puolikas pullo tuossa hellan vieressä notkui. Natalla ei ehkä ole puoliksi juotuja viinipulloja ikinä, halparuokaversioon, herkulliseenkaan, ei ehkä kannata varta vasten pulloa korkata. Mutta jos on, niin tuleehan siitä sielukas risotto!



Risotto Caprese - Säilyketomaattirisotto
alkuperäinen ohje Tolmatsova ja Wilska: Halparuokakirja
muunsin ohjeen 4:lle

250 g risottoriisiä
1 rkl rypsiöljyä
2 dl kuivaa valkoviiniä (ei pakollinen)
5-7 dl kasvislientä 
1 tlk paseerattua tomaattia
2 rkl tomaattipyreetä
1/2 dl parmesaaniraastetta
tuoreita basilikanlehtiä
1 rkl voita
1 pallo mozzarellaa 

Kuumenna öljy ja kuullota riisit miedolla lämmöllä. Lisää viini ja anna imeytyä. Koko ajan sekoitellen lisää vuorotellen tomaattimurskaa/paseerattua tomaattia ja kasvislientä, pari desiä kerrallaan. Risotto on valmis al dente n. 20 min kuluttua. Muista jättää löysäksi!

Sekoita risoton joukkoon tomaattipyre, parmesaaniraaste, voi ja hienoksi pilkottu basilika. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Annostele lautasille ja revi mozzarella päälle.

(On muuten sitten trendikkään tädin/sedän/enon/kummin/isovanhemman oivallinen lahja-idea kevään ylioppilaille, jotka ovat pikkuhiljaa sovittelemassa oman elämänsä essuja. Jos olette kovin läheisiä, niin mielellään laittakaa mukaan myös rahaa. Kyllä ne arvostaa!)

Kirja on saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

NIIN ONNISTUNUT JOULUBROILERI


Juu, tiedän, että pitäisi osata olla nöyrä ja vaatimaton. Mutta kun kaikki loksahtaa kohdalleen, niin onhan se hankalaa. Tulee sanottua niin onnistunut tai maailman paras tai yksinkertaisesti vain ihanaa. Sillä ihanaa tästä joulubroilerista tuli, sopivasti osana Atrian kanssa yhteistyössä toteuttamaani kampanjaa, jossa keksittiin hyviä reseptejä Atrian Perhetilan Joulubroilerille ja Bravuuri Paistovalmis Porkkanalaatikolle.


Joulubroileri on tavallista mehevämpi  ja isokokoisempi, n. 1,7 kg broileri, joka on valmiksi maustettu jouluisaksi mm. hunajalla, valkosipulilla, inkiväärillä, chilillä, kanelilla ja persiljalla. Varmistaakseni mehevyyden, pistin broilerin sisälle hiukan appelsiini- ja sitruunalohkoja ja päälle vielä pekonipeiton. Broilerista tuli uskomattoman mehukas ja ennenkaikkea maukas, rintalihoissakin oli jokaisessa suupalassa selkeästi makua, se kun jää helposti melko mauttomaksi.


Lisukkeeksi viimeisen puolen tunnin ajaksi lisäsin vuokaan halkaistuja mandariineja, joista sitten syötäessä sai puristaa kastikkeeksi broilerin pinnalle. Muita kastikkeita tämä ruoka ei kaivannut. Samalla heitin uunivuokaan persimonilohkot. Tämä oli ensimmäinen kerta kun kuumensin elikkä paistoin persimonia taikka söin sitä suolaisen ruuan kanssa. Ja se on siinä osassa aivan loistava! Kokeilkaa vaikka!



Bravuuri Paistovalmis Porkkanalaatikko olisi varmasti maistunut ihan sellaisenaan, laatikoksi paistettuna, mutta eihän sitäkään malttanut olla tuunaamatta. Tein siitä porkkanaohraton, karamellisoin pintaan vielä porkkanakuutioita ja murustelin sekaan broilerin pekonipeiton. Soitin PikkuveliNuutin perheineen maisteille ja kaikki liputimme kokonaisuuden puolesta. Niin onnistunut!


PORKKANAOHRATTO
4:lle ja lapsille
laktoositon
gluteenittoman version voit valmistaa tattarisuurimoista
Valmistusaika: 30 min

1 sipuli
3 rkl laktoositonta voita
4 dl rikottuja ohrasuurimoita
12 dl kasvislientä
1 Bravuuri Paistovalmis Porkkanalaatikko
2 dl raastettua parmesaania (sopii myös laktoosi-intolerantikoille)
2 porkkanaa
1 dl tuoretta korianteria, lehtipersiljaa tai molempia
150 g kypsää rapeaa pekonia murustettuna

Sulata laakeassa kasarissa 1 rkl voita ja kuullota hienonnettua sipulia miedolla lämmöllä n. 5 min. Lisää ohra ja anna hiukkan kuullottua. Lisää mukaan kuumennettu kasvisliemi ja anna kiehua hiljalleen välillä sekoittaen n. 20 min.

Pilko sillä välin porkkanat näteiksi1cm x 1cm kuutioiksi. Sulata rkl voita paistinpannulla ja paista porkkanapaloja keskilämmöllä kunnes kauniisti karamellisoituneita. 

Leikkaa Porkkanalaatikko-pussi auki ja purista sisältö ohraton joukkoon. Anna kypsyä vielä 5-10 min. Kääntele lopuksi mukaan pekonimurut parmesaani ja viimeinen ruokalusikallinen voita. Tarkista vielä suola, itse en lisännyt sitä. Kaada laakeaan, lämmitettyyn tarjoiluastiaan ja ripottele päälle karamellisoituneet porkkanakuutiot ja yrtit.


Kinkunkaihtajille tämä on kyllä hieno vaikka joulupöytään, saatikka pikkujoulupöytään. Ja muuten huomattavasti kalkkunaa helpompi valmistaa  meheväksi.





HEDELMISTÄ INNOSTUNUT JOULUBROILERI
laktoositon ja gluteeniton 
4.lle
Valmistusaika: 1h 35 min.

170 g pekonia
1 appelsiini
1 sitruuna
5 mandariinia 
3 persimonia

Laita uuni kuumenamaan 200 asteeseen (kiertoilma).Leikkaa sitruuna ja appelsiini lohkoihin ja laita niin monta kuin mahdollista (n. puolet) kanan vatsaonteloon.  Loput voit laittaa uunivuokaan. Kierrä puuvillanauha siipien kohdalta ympäri, niin siivet eivät pääse palamaan.Aseta broileri uunivuokaan ja peittele se pekoniviipaleilla. Nosta lintu uuniin ja laske lämpötila 180 asteeseen. Paista tunti.

Halkaise mandariinit. Poista persimoneista kannat ja lohko ne.

Ota broileri tunnin kulutta uunista. Pekonipeiton pitäisi olla nyt rapsakka ja voit ottaa sen pois, että broilerin nahkakin saa rapeutta. Pekonin voit käyttää porkkanaohrattoon, tai tarjota broilerin rinnalla. Laita uunivuokaan mandariinit ja persimonit ja paista vielä 1/2 h.

Nosta broileri uunista vetäytymään hetkeksi folion alle. 

Nosta kokonaisena tarjolle. Tarjoile porkkanaohraton ja hedelmien kera.



Extra-bonuksena muuten keittiössä leijailivat ihanat  paahtuneiden sitrusten tuoksut. 

Sellainen oli hedelmistä innostunut, onnistunut Joulubroileri. Ja jos tässä tulikin teille vähän kehuttua, niin ruokapöydässä mun ei tarvinnut sitä tämän kokonaisuuden kohdalla tehdä. Muut syöjät hoitivat sen osion.



Reseptit jouluun myös Atrian Joulu-sivuilta
Yhteistyössä Atria

maanantai 28. joulukuuta 2015

Uuden Vuoden parempi risotto




Hummeririsotto. Se sen täytyy olla. Epäilemättä.

Silloin kun kuluneen vuoden viimeisen aterian, tai alkavan vuoden ensimmäisen, haluaa olevan jotakin yksinkertaisen spesiaalia, valitse hummeririsotto.


Koska kukin meistä ansaitsee pientä luksusta, ja hummeri jos mikä on sitä. Vaikka se nyt sitten ainakin omalla leveyspiirilläni onkin Cittarin pakaste-altaasta noudettu valmiiksi keitetty hummerinpuolikas (mikä tietenkin säästää herkkämielisempää tainnutusmetodin pohtimiseltaa ja toteuttamiselta) ja hummerin paloittelussa ja lihojen esiin kaivamisessa joutuu nähdä hiukan vaivaa ja käyttää väkivaltaa, on noista pienistä lihanpaloista ja kuorenpalasista (ehdottomasti paahda kuoret ja keitä niistä liemi) lähtevä maku vartaansa vailla.



Yhdestä hummerista riittää hyvin ainekset kahden hengen risottoon ja ruuanlaiton ihmeelliset kertoimet huomioiden, kahdesta saattaa riittää jopa kuudelle; mehevän täyteläistä, rakkaudella hämmennettyä risottoa.


Ja vaikka joulupöydän herkkujen kanssa maistuikin parhaalta kotikalja, tämä risotto nautitaan kirpaisevan kylmän, rapeana raksahtelevan mineraalisen samppanjan kera. Siitä voit olla aivan varma!


Resepti herkkuun löytyy  Apetinan Makutiimin sivustolta. Tarkasti sanottuna oman naamankuvani alta. Suositukset täältä (risotolle, ei naamalle).



Mikäs on teidän perinteinen Uuden Vuoden menu? Meillä syödään illalla perinteisesti itse asiassa juustofondueta (ihan oma perinne, ei mikään juusto-etiketti juttu), mutta koska nykyään ei Uuden Vuoden päivänä tarvitse enää krapularuokaa, sopii alkavaan vuoteen mainiosti hummeri. Risotto. Nam.

Yhteistyössä Apetina

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Äkkiä ne suppikset sieltä pakkasesta nyt!


Nyt ei oo vielä paniikki. Mutta korkea aika kylläkin. Ota ihan asiaksi, kurkista pakkaseen ja tee tilannearvio, ehkä jopa suunnitelma. Ollaan siinä vaiheessa vuodenkiertoa, että nyt raaskii jo käyttää pois kaikki "säästämäsi" vadelmat, herukat sun muut.

Ja sienet. Kiitos viime vuodenkin upean sienisadon, pakkaseen  on unohtunut on jäänyt vielä useampi pussi suppiksia. Miettikääs miten hyvän makuista, ravintoarvoltaan huippua ja täysin ilmaista raaka-ainetta! Nyt sienikeitot porisemaan ( sitäkin voi tehdä monenlaista; kermaista, kirkasta, juustoista, sipulista, korianterista, aasialaista, venäläistä, kiinalaista...), piirakkapellit, tai täytetyt piirakat, kastikkeet, lihapullien ja -murekkeiden jatke, munakkaat, fritatat, pastat....


...ja risotto. Kermaisen täyteläinen (kylläkin ilman kermaa) suppilovahverorisotto tainnuttaa mauillaan, täyttää vatsan ja saa syöjän huokailemaan onnellisena elämän erinomaisuutta. Risoton valmistusta ei tulisi turhaan mystifioida, se on oikeastaan todella helppoa ja nopeakin valmistaa, vaikkakin se vaatii valmistajaltaan täydellistä parinkymmenen minuutin keskittymistä, lähinnä terapeuttisena riisin sekoitteluna. Tekijänsä sille suoman rakkauden se palkitsee moninkertaisesti lautaselle päästyään.

Oma risottoinspiraatio iski, kun olisi pitänyt lähteä kauppaan, eikä huvittanut ja aloin käydä läpi viikkolehtikasoja, joita en ollut malttanut viedä vielä keräykseen, koska yhä vieläkin minun on pakonomaisesti tarkistettava jokainen lehti reseptihelmien varalta. Siellä se sitten oli, Kodin Kuvalehdessä sopivasti suppilovahveroresepti. Koska risottoriisiä, voita ja parmesaania tapaa olla poikkeúksetta kaapissa, ei kauppareissuakaan tarvittu. Alkuperäisessä reseptissä oli aurinkokuivattuja tomaattia, minulla sopivasti iso kourallinen nahistuneita kirsikkatomaatteja. Tuoreen timjamin korvasin ruohosipulisilpulla.

 

Suppilovahverorisotto
4:lle päruuaksi, 6:lle alkuruuaksi

1/2 litraa pakastettuja suppilovahveroita tai 25-30g kuivattuja
100g voita
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
21/2 dl risottoriisiä
6-7 dl kasvislientä
2 dl kuivaa valkoviiniä
10 kirsikkatomaattia
tuoretta timjamia tai ruohosipulia n. 3 rkl
suolaa ja mustapippuria maun mukaan
1-2 rkl sitruunamehua
100g raastettua parmesaania

Kuullota sienistä ylimääräinen neste pois.
Laita voi sulamaan isoon paistokasariin.
Kuori ja silppua sipuli sekä valkosipulinkynnet. Kullota sipuleita ruskistamatta pienellä lämmöllä viitisen minuuttia.
Lisää riisi ja kuullota se läpinäkyväksi.
Lisää viini, sekoita hyvin ja anna sen imeytyä viiniin, jatka sitten kasvisliemen lisäämistä desi, kaksi kerrallaan, sekoittele uutterasti, jotta riisin tärkelys irtoaa ja tekee risotosta kermaisen pehmeän. Keittele ja isää nestettä kunnes riisi on kypsää eli vielä puruvastuksen antavaa.
Sekoittele sitten mukaan neljään osaan pilkotut tomaatit ja yrttisilppu. Mausta.
Lopuksi sekoita sekaan parmesanraaste, tarkista maku ja tarjoa välttömästi.

Risoton kuuluu olla valuvan puuromaista. Se koulun kotitaloustunnilla valmistettu irtonaisen kuiva hässäkkä herne-maissi-paprikasekoituksella ja jauhelihalla ei ole risottoa nähnytkään.

Risotto on jumalainen ruokalaji, joka tekee kunniaa aina muutamalle hyvin valitulle raaka-aineelle kerrallaan. Omaan risottooni kuuluvat ehdottomasti kuitenkin aina maun antajina parmesaani, valkoviini ja voi, joskus joku (vanhempani) on moittinut, että vähän liiankin voimakkaasti maistuvat parmesaani ja valkoviini. Mutta ah, juuri tuota makuparia rakastan risotossa (ja onneksi IsoHookin), löydä itsellesi sopivat määrät maistelemalla!