About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste texmex. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste texmex. Näytä kaikki tekstit

torstai 23. kesäkuuta 2022

AURAMOLE JA PUNAJUURI TOTOPOS


Jaa-a, en tiedä onko tässä dippi-maissilastuyhdistelmässä mitään keveää, vihreää tai edes ruusuista, että saataisiin ympättyä tämä jussin dipiksi (koska ei jussikaan dippailematta mene).

Satuin nyt tekemään sitä näin juhannuksen alla ja vetelin sen edeltävänä yksinäisenä (mutta tervetulleena) äitilauantaina soffalla (ankarasti kielletty) yksin parempiin kitusiin huonohkoa Netflix sarjaa katsoen, niin miksei tämä maistuisi viikkoa myöhemmin jussinakin, ajattelin.

Mutta tiedoksi ihan vaan, että sopii myös kaikkina muina vuodenaikoina, niin sanotusti 365 päivää vuodessa.

Punaiset punajuurimaissilastut ovat tuotenäyte kevään uutuustuotteesta, ruotsalaisen El Taco Truck'in vegaanisesta tuoteperheestä. Mikä väri! Maku myös sopiva, ei suolainen. Näillä on myös tosi hyvät soosit ja valmiiksi rapeat tostadas-pohjat, arvostan! Tuotteet erottaa hyllystä niiden villin pinkit pakkaukset.


Dippi olisi saattanut näyttää melko aneemiselta vaaleiden maissilastujen kanssa. Nyt se on pelkkää fortea. Reseptin pöllin ja sovelsin Nigellalta, hän kun lähettelee mulle päivittäin (ja ehkä puolelle miljoonalle muulle) reseptejä sähköpostiin.

Tämä respa on siis tavallaan kuin sinihomejuustolla silattua guacamolea tai ainakin sinnepäin. Roquamole, sanoo Nigella, joten minä sanon tietenkin Auramole.

Auramole

130 g murusteltua Aurajuustoa
1 dl kermaviiltä
2 ison kypsän avokadon liha
1/2 tuore jalapeño hienonnettuna tai rkl säilöttyä hienonnettuna (tai enemmän)
2 kevätsipulia hienonnettuna varsineen päivineen
hiukan savupaprikaa

Kylkeen pussillinen El Taco Truck Beet Root Corn Chips

Survo kulhossa haarukalla kaikki aineet sekaisin.
Säästä avokadon kivi/ kivet, jotka ehkäisevät dipin tummumista, tässä kun ei ole mitään limeä estämässä tummumista.

Tarjoa maissilastujen kera. Jos käytät näitä punaisia, kannattaa pussin pohjan murut ripotella dipin pintaan väriä tuomaan.

Punainen ei oo ehkä juhannuksen väri, mutta nyt on!


Ja siis totopos on meksikolaisten kutsumanimi maissilastuille, ei sen kummempaa!


 

maanantai 22. kesäkuuta 2020

MAHTAVAT KANA-CRUNCHWRAPIT


Näitä crunchwrappejä on pitänyt tehdä jo pitkään. Reseptikopiointia esikuvastaan Taco Bellistä, paitsi että nämä kotona tehtävät maistuvat kyllä niin paljon paremmilta.On toi nimi vähän kömpelö, se kertoo siitä, että nämä kääräistään suurimpaan kaupasta löytyvään tortillalättyyn ja sisälle laitetaan vielä tortillasipsejä rouskuksi. Täytteessä paljon juustoa, mutta myös salaattia, tomaattia ja punasipulia.

Ja mä niin tiesin, että tämä on juuri sellaista teinimättöä, joka menee meidän perheessä alas. Mun teinivuosista on aikaa kulunut jo runsaasti, mutta mähän rakastan kaikkea amerikkalaista texmexiä, eli uppoaa todellakin. Helppo tehdä, silti spesiaali tunnelma kun näitä tekee.

Vapise nachopelti, täältä tulee crunchwrap!



Crunchwrappien teossa pitää vaan yksinkertaisesti pitää pää kylmänä. Ei liikaa täytteitä, vaikka näiden kuuluukin olla muhkuja. Vaimomatskuu oli tehnyt vegecrunchwrappejä grillissä ja sieltä sain monta hyvää vinkkiä.
  • Osta kaupasta suurimmat vehnätortillat mitä löytyy. 30 cm halkaisija olis mahtava, mutta 26 cm käy myös.
  • Älä levitä täytettä kuin halkaisijaltaan 12- 13 cm alueelle
  • Kannattaa ostaa ehkä pyöreitä nachoja kolmiomallisten tortillasipsien sijaan, koska niiden kulmat tulee lätystä helposti läpi.
  • Mulla oli hunajamarinoituja kanasuikaleita (koska niitä nyt oli) jotka maistoin tacomausteella. Voit käyttää kanan sijasta myös tacomaustettua jauhelihaa. Grillikanan jämät käy oikein hyvin tai keitä rintapaloja ja nyhdä lihaksi, se olis ehkä paras vaihtoehto.
  • Sujauta syöjän mukaan väliin pikkelöityjä jalapenoviipaleita tai jotakin tuoretta chiliä


Mä kuulkaa oikein aattelin ottaa vaihekuvia. Niissä on vain se ongelma, että mä unohdan ottaa niitä joka vaiheessa! Mutta mä aloitin ihanasti ja peitin  (mikrossa lämmitetyn) tortillan keskustan juustokastikkeella.


Seuraavaksi tulee kana (tai jauheliha) ja tähän väliin käy ne jalapenot ja chilitkin.


Sitten ne peitellään maustamattomiin tortillasipseihin, tai ne pyöreät nachot on parempia.


Tässä vaiheessa kokkaus tempaisi mukanaan ja kuvien otto unohtui.  Sipsien päälle tuli siis kermaviiliä/ranskankermaa, suikaloitua jäävuorisalaattia/romainea, kevätsipulia/punasipulia, tuoretta korianteria, pilkottua tomaattia ja lopuksi juustoraastetta.


Päällimmäiseksi voit leikata toisesta tortillasta apukannen, voit käyttää myös niitä minikokoisia tortilloja, meidän kaupassa ei niitä nyt vain ollut.
Ja sitten homma pakettiin: nostele reunat laskostaen keskellä, siitä tulee vähän kuin mutterin mallinen. Ei se ole kovin vaikeaa, mutta tietysti koko ajan pitää pitää pakettia kasassa. 

Siksi en kyennyt ottamaan vaihekuvia.

Nosta pannulle, jossa tilkka öljyä, saumapuoli alaspäin, paista keskilämmöllä kaunis väri ja käännä. Siinä vaiheessa pysyy jo kiinni. Toiselle puolelle kans kaunis väri.

Seuraavasta kuvasta näkee aika hyvin tuon taittelun.

Lopuksi leikkaat crunchwrapit puoliksi ja  huudat kaikki herkuttelemaan. Jos teet isomman satsin niin  ennen puolittamista voit pitää lämpinä uunissa, ehkä n. 100 asteessa. 

Nämä onnistuvat myös siis grillissä ja erityisen hyvin tietysti parilagrillissä, ei tarvi ees käännellä.





KANA- CRUNCHWRAP

4 kpl
4 isoa vehnätortillaa + 4 miniä tai pari isoa, joista voi leikata kannet
2 keitettyä kananrintaa nyhdettynä (tai suikaleita n. 500g) kypsennettynä
1 rkl tacomaustetta
valmista juustodippiä
maun mukaan pikkelöityjä, hienonnettuja jalapenoja
nachojasipsejä, natural
1 tlk kermaviiliä
suikaloitua jäävuorisalaattia tai romainea
1 punasipuli tai 4  kevätsipulinvartta hienonnettuna
runsaasti hienonnettua korianteria
2 kuutioitua tomaattia
150 g juustoraastetta

Lämmitä tortilla notkeiksi, mikrossa se käy helposti, jos ei ole, niin sitten pannulla.

Levitä aina yhdelle tortillalle, n 12-13 cm halkaisijalle keskustaan reilu ruokalusikka juustokastiketta, sopivan reilusti kanalihaa, jalapenoslaisseja. Välikerrokseksi peitä keskusta tortillalastuilla. Lusikoi niiden pinnalle kermaviiliä, ja sitten kasvikset: jäävuorisalaatti, sipuli, korianteri, tomaatti, ja lopuksi reilusti juustoraastetta.

Aseta keon päälle kanneksi pikkutortilla tai leikkaa isosta pala.

Taittele reunat apukannen päälle siististi laskostaen. Nosta saumapuoli alaspäin pannulle keskilämmölle ja paista kaunis paistopinta. Käännä ja paista kaunis väri toisellekin puolelle.

Puolita valmiit crunchwrapit.

AAAAWESOME!  (Kyllä meidän teini nyt häpeäis mua...)


torstai 22. elokuuta 2019

KALATACOT - PEHMEET VAI RAPEET?

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Finduksen ja Indieplacen kanssa.


Elokuu toi mukanansa arjen. Arjen mukana tuli  kesälomalla jo unohtunut ruokahärdelli. Kyllähän te tiedätte. Koulut, työ, harrastukset (ja ihan uutena meidän perheessä mopoilu)  ja jossain välissä pitää yrittää istuttaa perhe yhteisen aterian ääreen, loihtia ruoka pöytään nopeasti, monipuolisuudesta ja terveellisyydestä tinkimättä. Siinähän sitä tietääkin pohtineensa ruokavalintoja! Varsinkin kun lapset eivät aina ihan mutisematta syö mitä äiti tarjoilee. 

Pitäs tarjota kasvista ja vihreää, pitäs olla kalaa, kyllä ruuanlaittajalle painetta kasaantuu. Pitää osata varautua, ettei kauppaan tartte lähteä joka päivä pyörimään ympyrää.
Pakastin on sinällään aikamoinen arjenpelastaja ja sitä hyödyntämällä illallisten minuuttipeli kyllä helpottuu. Kannattaa pakastaa itsetehtyjä ylijääneitä ruokia nopeasti mikrotettaviksi annoksiksi, mutta kauppojen pakastealtaista löytyy myös paljon nopeasti hyödynnettävää kotiin.


Kasvisruokapäivien lisääminen onnistuu jo melkein huomaamatta, mutta edelleen tuskailen sillä saako kalaruokia tuon suositellun 2-3  kertaa viikossa mukaan. Siinä auttaa kyllä huomattavasti kun ottaa mukaan kalapakasteet. Kalapuikot ja muusi menee aina! Eivätkä laadukkaasti valmistetut tuotteet oo sen huonompi vaihtoehto kuin tuore kala! Unohtakaa se harhaluulo, että pakastealtaasta ongittu kala olisi jotenkin pitkälle prosessoitua tai epäterveellisempi vaihtoehto. Ei o! 


Minä harvoin paneroin tuoretta kalaa (jos ei ruisjauhoissa kieriteltyjä silakoita lasketa), koska se on aikaa vievää ja sotkuista. Nämä nykyiset kalavalmisteet  hoitavatkin homman kun tekee mieli rapeaksi kuorrutettua kalaa. Finduksen täysjyvä kalafileet, joita on 2 paketissa,  on  valmistettu vastuullisesti kalastetusta Alaskanseitifileestä, ne sisältävät 63% valkoista kalaa ja ihanan rapsakan täysjyvä kuorrutuksen.  225 asteisessa uunissa 18 minuuttia ja sulla on rapeat leivitetyt kalafileet lautasella. Finduksen täysjyvä kalapuikot on myös herkkuja, niille on myönnetty sydänmerkkikin. Molemmat maistuvat, perunoiden, riisin tai pastan kanssa, leivän välissä, hyvällä kastikkeella  tai vaan tirauksella puristettua sitruunaa kruunattuna.


Mutta arvaatteko mihin nämä paneroidut täysjyvä kalafileet on lisäksi enemmän kuin oivallisia? (Koska kuorrutus maukas ja rapea ja sisältö suussasulavan valkoinen.) Kalatacoihin. Tämä äiti ei ainakaan oo niin fakiiri, että jaksa alkaa leivittämään ja frittaamaan alusta asti kalanpaloja tiistai-iltana tacoihin, näiden kalafileiden paistuessa  uunissa sä pilkot muut ainekset ja katat pöydän. Aika lähellä 20 minuuttia!


Päätettäväksi jääkin sitten enää, että kumpia tarjoat, pehmeitä vai kovia tacoja. Mä tein varmuudeksi molempia. Kalatacon pehmeät kuoret on mulla ehdottomasti maissista, maun takia, mutta käy ne pienet vehnäisetkin, ne on kiitollisempia ehkä käsitellä( eivät koppuroidu).


KALATACOT
4:lle 
300 g punakaalta
3 tomaattia
1 punasipuli
1 avokado
1 ruukku korianteria
1 vihreä jalapeño
1/2  limen mehu
12 kpl pieniä pehmeitä maissitortilloja tai rapeita maissikuoria- tai molempia!
suolaa
limelohkoja tarjoiluun

Kastike kalatacoille
150 g ranskankermaa
1 dl majoneesia
1/2 tl juustokuminaa
1/2 tl valkosipulijauhetta
1 tl sriracha chilikastiketta



Laita kalafileet uuniin paistumaan ohjeen mukaan (18 min, 225 astetta).
Fileiden paistuessa pilko muut ainekset tarjolle laakealle vadille. Suikaloi punakaali juustohöylällä, kuutioi tomaatti ja avokado, poista chilistä sienenet ja pilko, hienonna sipuli ja korianteri. Purista avokadon päälle limeä  tummumisen ehkäisemiseksi ja ripottele hiukan suolaa maun terävöittämiseksi. Asettele kippoihin tai laakealle vadille.

Sekoita kastikkeen aineet keskenään tasaiseksi. Maista ja lisää mausteita tarvittaessa oman makusi mukaan.

Kuumenna tortillat/tacokuoret pakkauksen ohjeen mukaan.

Leikkaa kuumat kalafileet paloiksi.
Jokainen syöjä kokoaa oman taconsa laittamalla siihen pari kalafilettä ja muut ainekset, sekä valuttamalla lopuksi täyteläistä kastiketta pinnalle.



Ihana, käsinsyötävä ateria ! Täyttää kaikki mun arkiruuan kriteerit: helppous, nopeus, vaivattomuus, houkuttelevuus,terveellisyys ja maku.


Ai niin, ja se kysymys. Pehmeet vai rapeet? 
Ehdottomasti pehmeet...tai ehkä sittenkin rapeet. Joo, rapeet...eiku...



Syö kalaa!
Yhdestä kala-ateriasta saat päivän D-vitamiinin.
Kalan pehmeä rasva on hyväksi sydämelle ja aivoille.
Kalan proteiini on hyvälaatuista.
Kalasta saat myös 
B12-vitamiinia, seleeniä ja muita kivennäisaineita. 

lauantai 12. elokuuta 2017

RAPEAT KUKKAKAALITACOT


KAUPALLINEN YHTEISTYÖ/K-RUOKA

Kun kasvisruuasta puhutaan, istun ehdottomasti samoilla kärryillä sipsikaljavegaanien kanssa. Mulle tuo termi tarkoittaa, ettei kasvisruokaa syödä pelkästään sen terveellisyyden takia. Maailmaakaan en ole vielä kunnostautunut pelastamaan ihan vegaaniuteen asti.

Mutta tunnettehan te minut; tuo sipsikalja (tai mun tapauksessa kyllä sipsikola) osuus se vetoaa eniten. Miksi höyryttää kukkakaalia kun ne voi myös paneroida rapsakoiksi ja upottaa kuumantuliseen juustokastikkeeseen?




Kasvikset vaan on niin parasta just nyt, kun syyskesän satoa keräillään. Enkä mä tokikaan upota kaikkea kermaan ja suolaan ja voihin, oon itse asiassa myös tuon höyrytyksen ystävä, niin kuin paahtamisen ja grillauksenkin. Mutta joskus vaan pitää saada jotakin sellaista vähän sotkuista ja sormin syötävää, jossa on paljon, paljon juustoa.


Näissä kukkakaalitacoissa sitä saa valuttaa letulleen ihan oman mielen mukaan. Kukkakaaleista tuli todella hyviä ja rapsakoita uunissa ilman mitään uppopaistamisia ja niistä tulee myös sopivan tuhti täyte. Sitten vaan loput lempilisukkeet mukaan. Uskaltaa tarjota kyllä kelle vaan. Ei nämä mitään vegaaniruokaa oo, mutta vegaanisen juustokastikkeen tekoon löytyy kyllä ohjeet netistä.


RAPEAT KUKKAKAALITACOT
4:lle


n. 500 g kukkakaali
2 munaa
2 ½ dl vehnäjauhoja
1 limetin kuori
1 tl suolaa
1 tl savupaprikaa
1 tl jeeraa
1/4 tl cayenne
½ tl mustapippuria
3 rkl öljyä
12 kpl vehnätortilloja, small

Pinnalle
1 avokado
3 tomaattia
1 hopeasipuli
1 ruukku korianteria
2 limettiä lohkoina

1. Paloittele kukkakaalin kukinnot suupalan kokoisiksi.

2. Riko toiseen kulhoon kananmunat ja vatkaa niiden rakenne rikki. Mittaa toiseen kulhoon vehnäjauhot, limetinkuori ja mausteet. Upota kukkakaalit pienissä erissä ensin kananmunaan ja kierittele sitten jauhoissa. Nosta leivinpaperilla vuoratun uuninpellin päälle.

3. Paista 200° uunissa kauniin kullanruskeiksi n. 20 minuuttia. Puolessa välissä pirskottele öljy kukintojen päälle, ja kääntele niitä hieman.

4. Valmista juustokastike kuumentamalla pinnoitetussa kasarissa juusto ja kerma. Mausta lopuksi hienonnetuilla jalapenoilla ja halutessassi voit lisätä hieman savupaprikaa.

5. Hienonna tomaatti ja sipuli. Irrota avokadon hedelmäliha ja kuutioi se. Hienonna korianteri.
6. Kuumenna tortillat pakkauksen ohjeiden mukaan. Aseta tortillalle rapeita kukkakaaleja, juustokastiketta, tomaattia, sipulia, avokadoa ja korianteria. Kullekin syöjälle on varattu 3 tortillaa. Purista päälle loppusilaukseksi limenmehua.


Ihana, uusi kasvisruoka. Poimikaa ne kukkakaalit nyt vaan sieltä hevi-osastolta kärryynne, kun ne just nyt sieltä niin kauniisti killittää. Lisää reseptejä monipuoliselle kukkakaalille ja sen muille kaalikavereille löytyy pilvin pimein K-Ruokasivustolta. Sinne on hirmu herkun varsiparsakaalireseptin laatinut 



Mutta kukkakaalitacot! Ihana kasvisruoka! Ai niin. Sen mä jo sanoin!





lauantai 25. maaliskuuta 2017

AAMUN MUNAT: TEXMEX MIGAS


Aamiainen on päivän paras ateria. Otsassani lukee, että oon aamiaislyyli. Aamiaisella voi syödä paljon tai vähän (no, on kyllä ihmisiä, joille on olemassa vain yksi vaihtoehto, mutta ei nyt aleta osoittelemaan itseä ketään tässä sormella), terveellisesti vihermehuillen ja kokojyväillen tai ihastuttavan syntisesti kierien pekonissa ja vaikka suklaakakussa jos siltä tuntuut (arvaa tuntuuko?).

Jos multa joku kysyy, minkä kansan nimeäisin ykköspallille parhaimman aamiaiskansan kisassa, tiedän heti, HETI vastauksen. Se on meksikolaiset. Niiden aamiaismunillakin on tuhat ja yksi tarinaa, eronneista munista farmarin erikoisiin. Lähes kaikista ruuista, oli sitten vaikka enchiladoja, burritoja, tamalesia tai tacoja voi valmistaa aamiaisversion. Munaa löytyy lähes kaikista ja tortilloja. 

Ja aina maistuu sairaan hyvältä. Miten se vain toimiikin niin hyvin. Vaikea kuvitella, että mua huvittais syödä vaikka karjalanpaistia paistetulla kananmunalla aamiaiseksi, tai edes makaroonilaatikkoa (molempia ruokia peukutan muilla aterioilla- karjalanpaistia ilman munaa kylläkin).



Koska olen alkanut ymmärtämään meksikolaista keittiötä, olen alkanut aika tiukasti erottaa sen texmexistä. Koko texmexhän on tietysti amerikkalaisittain inspiroitunut versio meksikolaisesta, usein hiukan överimpi, mutkia oikovampi, annoksissa on enemmän tavaraa kuin vastaavissa meksikolaisissa, mutta makujen kirjo on meksikoa köyhempi, kaikissa texmex annoksissa on sama tuttuus.

En tosin ole koskaan kieltäytynyt myöskään texmexistä, sillä hyväähän se on. Herkullista!  Tämän päiväinen munakokkeli texmex Migas -resepti  on reilusti texmex. Huevos con migas löytyy myös meksikolaisena versiona, joka on simppelimpi. Tällä kertaa valitsin juustoisemman  texmex-tien.


TEX MEX MIGAS

 3:lle
 
5 maissitortillaa
öljyä paistamiseen
6 munaa
1 (puna)sipuli hienonnettuna
1-2 tuoretta jalapeñoa hienonnettuna
1/2 vihreä paprika pieninä kuutioina
1/2 punainen paprika pieninä kuutiona
2 dl kuutioitua tomaattia/kirsikkatomaattia siemenet poistettuna
3 dl juustoraastetta (tässä Juustoportin vuohen gr)
1 dl hienonnettua korianteria
suolaa, pippuria

tarjoiluu, avokadokuutioita, lisää juustoraastetta, limenlohkoja

Leikkaa tortillat paloiksi (n. postimerkin kokoisiksi, muodolla ei väliä). Voit käyttää myös hiukan kuivahtaneita. Ehdottomasti toivon sinun läyttävän kuitenkin maissitortilloja, muuten maissin olennainen maku jää puuttumaan. Paista tortillalastut kullanruskean rapeiksi ja nosta talouspaperille valumaan.

Vatkaa munat haarukalla kulhossa kunnolla rikki ja lisää n. 1/2 tl suolaa ja jätä odottamaan. Tässä on taas kyse kemiasta, luin että päinvastoin kuin usein kehotetaan, munat kannattaisikin suolata heti. Suola vaikuttaa proteiniin linkittymiseen, mutta samalla ilmeisesti jotenkin suojaa niitä niin, ettei vesi pääse haihtumaan, eli munakokkeli ei kuivuisi yhtä herkästi. Siis suolaan munamassan.


Pehmittele sipulia miedolla lämmöllä paprikan ja jalapeñon kanssa pannulla n. 5 min. Lisää sitten tomaatti ja puolet tortillalastuista. Paista vielä muutama minuuttia ja lisää sitten munat ja juustoraaste. Liikuttele munamassaa pannulla kuten munakokkelia tehdessäsi. Nosta pannu pois levyltä kun kokkeli näyttää kiinteältä, mutta vielä märältä, emme halua tehdä nyt kuivaa kokkelia. Sekoita mukaan loput tortillalastut ja korianteri.

Tarjoile korianterin, extrajuuston ja limelohkojen kera.



 Migas tarkoittaa muuten muruja.

keskiviikko 14. syyskuuta 2016

HÄRKIS-NACHOPELTI


Koko syksyni tuntuu pyörivän kasvisproteiinin ympärillä: töissä on suunniteltu kasvisproteiinin ympärille syksyn ruokaverstaita, vihdoin viime viikolla pääsin laittamaan nyhtökauraa ja nyt tartuin Härkispaketin kimppuun. Kasvisproteiinituotteiden makuun on siis päästy. Paitsi, että kasvisproteiini on sanana aivan mälsä.

- Mennäänkö lounaalle?
-Joo, mitä sun tekis mieli syödä?
- No, mun tekee mieli ihan hirveästi jotakin kasvisproteiinia…

Not gonna happen. Onneksi yksittäisille tuotteille on tosiaan keksitty menevämmät nimet ja esimerkiksi Härkis kuulostaa sopivan ytimekkäältä - ja ennen kaikkea syötävältä.

Härkis (linkin takana lisää reseptejä ja käyttövinkkejä K-ruoan malliin) on syyskuun uutuus, kolmevuotisen tuotekehityksen tulos on nyt kaikkien saatavilla kaupan hyllyillä. Se on valmiiksi kypsä, kotimaisesta härkäpavusta valmistettu tuote, jota voi käyttää ruuanlaitossa jauhelihan asemasta, jota se on mallattu ulkonäöltään ja purutuntumaltaan muistuttamaan. Ja aivan niin kuin jauhelihakin, eri tavoin maustamalla se taipuu moneen ruokaan.



Härkisreseptiä miettiessäni tuli ensimmäisenä mieleen arvatenkin spaghetti bolognese, sillä se löytyy härkispaketin kannesta. Pakkauspahvin sisäosa on myös pyhitetty resepti-ideoille: ehdotuksia löytyy tortilloista ja pitsoista aina papupihveihin. Itse muistan nähneeni blogeissa Härkis-chiliä, -tacoja ja härkiskulhoa. Vähän aikaa pääni lyö kuitenkin kiireisen perheenäidin tyhjää. Aivan niin kuin se lyö vaikka keskiviikkona ruokaostoksilla nälkäisen lapsen kanssa, kun tuntuu ettei juuri silloin keksi AINUTTAKAAN ruokaa, mitä voisi laittaa. Se tunne, kyllä te tiedätte.


Mutta ei Härkiksestä kannata ottaa paineita. Tehdään ihan tavallista ruokaa siitä, vaikka makaroonilaatikkoa. Onnistuu. Mutta haluan kokeilla jotakin ekstraherkkua. Jotakin mitä söisin kun haluan hemmotella itseäni ja perhettäni. Sellaista ruokaa, mistä voi jo alkaa aamupäivällä haaveilemaan. Sellaista, että arki-iltakin tuntuu pikkuisen spessulta.

Sitten keksin: Sen on oltava HÄRKIS-NACHOPELTI.



HÄRKIS-NACHOPELTI
6:lle

250 g Verso Härkistä
1 tlk tomaattimurskaa
1 tl korianteri
1 tl jeeraa
½ tl cayennenpippuria
2 tl kuivattua oreganoa
½ tl suolaa
1 valkosipulinkynsi
½ punainen paprika
½ keltainen paprika
1 punasipuli
1-2 jalapeñoa
10-15 kirsikkatomaattia
300g juustoraastetta, esim gouda
1 iso pussi maustamattomia maissilastuja
1 cosmopolitan salaatti tai jäävuorisalaatti
2 tlk kermaviiliä
2 tl chipotle-tahnaa
tuoretta korianteria

Reseptistä valmistuu kaksi pellillistä.

Kuumenna tomaattimurska yhdessä Härkisrouheen kanssa. Mausta jeeralla, jauhetulla korianterilla, cayennellä, oreganolla ja suolalla. Purista mukaan valkosipulinkynsi.
Hienonna pieneksi kuutioksi paprikat, sipuli ja jalapeñot. Puolita kirsikkatomaatit.
Jaa maissilastut tasan kahdelle uuninpellille leivinpaperin päälle. Levitä seuraavaksi Härkiskastike ja ripottele sen päälle paprikat, sipuli, jalapenot ja tomaatit. Raasta viimeiseksi päälle juustoraaste.

Paista 220 °C n. 10 minuuttia.

Silppua sillä välin rapea salaatti ja sekoita kumpaankin kermaviilipurkkiin teelusikallinen chipotle-tahnaa.
Tarjoa nostamalla jokaisen lautaselle salaattipedin päälle kerros nachopaistosta ja viimeistele annokset tuoreella korianterilla ja maustetulla kermaviilillä.


Siinä se on. Sopivasti nuorisoon menevä Härkisresepti, vaikka nuoret taitavat muutenkin olla avoimempia erilaisille lihan korvikkeille. Itse en osaa oikein päättää. Peukutan kasvisruuan syömisen lisäämiselle ja lihansyönnin kohtuullistamiselle. Olen iloinen, että markkinoille on saatu uusia monikäyttöisiä kasvisperäisiä proteiinilähteitä ja olen innokas testaamaan niitä.

Tavallisena sekasyöjänä, lihanhimoisena sellaisena, en aina kuitenkaan ymmärrä, miksi tarvitsemme ulkonäöltään lihaa muistuttavia ja lihan kaltaisesti käytettäviä tuotteita. Miksi härkäpapua ei voisi syödä vain härkäpapuna; tehdä siitä papupataa, papupastaa tai vaikka papupihveijä, ripotella pavut nachopeltipaistoksen päälle? Vai voiko tällainen jauhelihamainen rakenne kenties madaltaa vannoutuneiden lihansyöjien kynnystä kokeilla tuotetta?

Niin kuin sanoin, en ole vielä päättänyt loppuelämäni ruokavaliota, enkä aio sitä tehdäkään. Aion kulkea avoimin mielin ja nojata ruokavaliossani ennen kaikkea monipuolisuuteen. Härkis on mutkaton, monipuolinen ja nopea tuote käyttää. Se on hieno proteiininlähde, kotimainen tuote ja purutuntumaltaan hyvin jauhelihan kaltainen. Loistava vaihtoehto esim. soijatuotteille.

Tervetuloa vaan, härkis!

Kaupallisessa yhteistyössä K-ruoan kanssa

keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Sushiburrito



Koskaan ei ole niin kiire, etteikö ehtisi ruokakojulle pysähtyä. Varsinkin kun ruuan syömistä voi jatkaa juostessa kulkiessa. Siinäkin on sellainen outo nautinto, vaikka ruokahetki pyydetäänkin aina rauhoittamaan, niin joskus on vaan ihana olla menossa jonnekin vähän kiireisen näköisenä ja siemailla samalla lattea ja jotain rinkeliä...(liikaa elokuvia). 

Edellisen kiirestopin (ellei lasketa viime viikon Disney on ice- kiirestoppia kun minuuttia vailla päästiin tyttöjen kanssa sisään, koska minä, porukan vastuullinen aikuinen olin unohtanut liput hotelliin, ja pysähdyimme ostamaan lupaamiani poppareita vielä sekunti ennen alkua... Mikä hinta! Onneksi tajusin vaihtaa tilaukseni vain yhteen pussiin, tämän äidin lompakosta ei löydy nimittäin 26 euroa sijoitettavaksi poppareihin....) tein Sergelin torilla (Tukholmassa siis) vähän uudenvuoden jälkeen kun melkein kiiruhdin ohi kojun, joka myi tälläisiä sushirullia, vähän niin kuin sushia mutta rulla ei pätkitä suupaloihin. Onneksi peruutin ja ostin 2 ja jee ne olivat niin hyviä!


Sushirullan nerokkuus on siinä, että saat sushin herkulliset maut vähän kuin kätsyssä matkapakkauksessa. Niiden valmistus hoituu nopeasti ja koska vain nimen alkuosa on sushi ja loppuosa burrito, ikäänkuin vapaudut kaikesta sushietiketin ikeestä ja voit täyttää rullat oikeastaan millä tahansa.  Norilevään kääräisty riisi sulattaa yhteen myös lihaisemmat vaihtoehdot, nyt ei mennä raaka kala edellä. Sekin kyllä maistuu.







Helsinkiläisiä taas hemmotellaan, sinnekin nimittäin on juuri avautunut/avautumassa? sushiburrito-paikka!

Mutta jos olet muualla, kuten minä, kotonakin nämä onnistuvat oikein mallikkaasti. Suosikkikastikkeet ja täytteet vaan kehiin ja herkkua tulee. Itse rakastuin wsabilla mautettuun tuorejuustoon! Omat vinkkini  täytteisiin ja koko reseptin löydät Apetina.com sivustolta.

Koska teillä pyöritellään sushiburritot?


Yhteistyössä Apetina.com

sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Mansikkasalsaa ja savulohta tacossa


Se oli sellainen juttu, että sain mansikoita, jotka toimitettiin symtymäkunnastani Kauhavalta, Annin Marjatarhalta. Rumbaa ja Darselectia, kookkaita, kiinteitä, herkullisia mansikoita. Ihan kuin kotopellosta suoraan poimittuja. Niitä peratessani en kuulkaa yhtään haikaillut mansikanpakastussessioitteni perään. Sellaisen kun viime hetkessä ostaa laatikollisen mansikoita ja lopulta joutuu heittämään 1/3 pehmenneistä ja muusaantuneista mansikoista pois. Ja pahinta on, että alkaa luulla, että sellaisiahan mansikat ovat. Muistakaa nyt, että oikeasti mansikka on kiinteä ja ulkopinnalta kuiva  marja kun se ennättää asiakkaalle oikeaan aikaan poimittuna ja viivettömällä toimitusketjulla.

Näistä mansikoista oli tarkoitus kehitellä alku-, pää- ja jälkiruokareseptiä, tai ainakin jotakin edellisistä. Pää oli täynnä ideoita, mutta kas kummaa, aikataulu tiukentui, merillelähtö tuli eteen ja löysin itseni pohtimasta hytissäni kuinka tämäkin järjestyisi. Kamerakin unohtui kotiin.

Onneksi rakas ystäväni Virpi pitää kampaamoa Sali28 Kalevankadulla ja takahuonevarustuksena on jopa mikro. Eli Helsingin satamapäivänä Stockkan herkun ja Olssonin Klasun (tohotin tacokuorille) kautta Virpin luo kokkaamaan lounasta. Puitteet asettivat tietenkin omat rajoituksensa reseptille, mtta eikö olekin niin, että kesällä on mukava olla takataskussa reseptejä, jotka on helppo toteuttaa olosuhteissa kuin olosuhteissa; kotona, mökillä, veneessä, telttaretkellä.

Herkullisuudesta ei tingitä (Virpi söi kolme!) ja mansikan hapokkuus ja makeus on erinomainen pari savulohelle. Ruokaan saat lisäkokkauskerrointa kun savustat lohen itse, sattuneesta syystä minä ostin valmista basilikasavulohta.




Mansikka-savulohitacot
4:lle

600g savulohta lämpinä
1l mansikoita perattuna ja pilkottuna
1 punasipuli hienonnettuna
2 tuoretta jalapenoa tai 1  vihreä chili hienonnettuna
1/2 kurkku kuutioituna
ruukullinen korianteria hienonnettuna
2 limeä
1/2 tl suolaa
mustapippuria maun mukaan

12 maissitortillaa

Valmista mansikkasalsa yhdistämällä punasipuli, jalapeno ja kurkku. Lisää mansikat ja korianteri, mausteet ja 1 limen mehu vasta juuri ennen tarjoilua, muuten mansikat värjäävät kurkkua (puhdas ulkonäkökysymys). 

Lohko toinen lime tarjoilua varten. Nyhdä lämmin tai lämmitetty savulohi palasiksi. Kuumenna maissitortillat pinottuna mikrossa, pannulla tai grillissä ( kääri odottavat keittiöliinaan, koska kuivuvat helposti) ja lusikoi tacollesi savulohta ja mansikkasalsaa. Purista päälle limenlohkoa.

Mitäspä sitä muuta. Nam.



Resepti osallistuu haasteeseen, jossa Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto etsivät maistuvinta marjareseptiä Pipsa Hurmerinnan avustuksella.