About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

torstai 11. tammikuuta 2018

JAFFAT TULLOO!


...ja jaffojen vanavedessä kaikki muutkin sitrukset: greipit, veriappelsiinit ja -greipit, mandariinit, klementiinit, satsumat ja pomelot. Myös sitruunat ja limet houkuttelevat painavan mehukkaina. Se on sesonki nyt! Sesonki  tarkoittaa, että ne ovat parhaimmillaan ja edullisimmillaan, mikä on aina vähän lottovoittoyhtälö, mutta tässä asiassa pitää paikkansa.

Nyt kuuluu sitruksia vähän hamstratakin. Osta iso pussi luomulaatua ja pane tulemaan suolaan säilöttyjä sitruunoita (tai tee limecurdia), se on herkku joka ylevöittää maullaan minkä tahansa ruuan. Sain Tanskassa kerran maistaa useamman vuoden oleentuneita sitruunoita. Herkku oli Chefin aarre ja sitä annosteltiin maistettavaksi hammastikun kärjellä. 

Säilötyistä sitruunoista tulette kuulemaan epäilemättä enemmänkin kun saan batchini valmiiksi. Kannattaa laittaa siis oma tulemaan, että on sitten mitä käyttää.

Tässä ollaan aika klassisella linjalla. Sitruunapasta on supemaukas ja superin helppo. Kokeile myös sitruunarisottoa. Sekin vie kielen (ja nälän ja sydänsurut ja jalat alta

Sain vapaat kädet etsiä aiheen vuoden alun Lännen Median ruokasivustolle, eikä sitrustusten kanssa tarvinnut empiä yhtään. Nämä esittelemäni reseptit ovat ilmestyneet tänään ainakin Turun Sanomissa, Kalevassa, Aamulehdessä ja Hämeen Sanomissa.  

Oli muuten hauska, että kun etsin (viittä vaille deadline tietenkin) kuvattavaksi veriappelsiineja, olivat ne molempiin isoihin ketjuihin tulossa juuri seuraavana päivänä. Onneksi Minimanista löytyi sitten. Veriappelsiinien sesonki on nimittäin intensiivisen lyhyt, mutta ah, niin mehukas. Tiesitkö, että tuo punainen väri tuo niihin myös ekstraterveysvaikutuksia?


Aamiaiseksi siis chiavanukasta sitruksilla. Jugurtti, sitrukset ja rouhittu pellava onnistuu myös.


Kirjolohifileen pökkäsin aromatisoitumaan ja kypsymään sitruspedille. Todella maukas vaihtoehto sille sun jollekin toiselle uunilohireseptille. Vaihtelu virkistää! Ja varsinkin sitrukset virkistää!


Pomelo on mulle itselle parin vuoden takainen uusi sitrustuttavuus. Sen hedelmäliha on jotenkin jännän tuhti, vähän niinkuin omena melkein. Maku on miellyttävä, ei yhtään liikaa mitään, ei liian hapan, makea, kirpeä, mehukas (sekin on ärsyttävää kun kuorit/syöt appelsiinia ja mehu virtaa pitkin kyynärpäitä). Pomelosalaatti on taas thairuokalaji jota ilolla tuunasin vähän suomiystävällisemmäksi. Kun ei niitä kuivattuja katkarapuja niinkun  löydy ainakaan meidän marketista. Ja ken kestää, lisätköön enemmän chiliä!



Joku vuosi sitten tein jännää Nigellan klementiinikakkua, jossa klementiinit keitetään kuorineen kakun raaka-aineeksi. Siis tätähän on tehtävä tänäkin sesonkina. Herkkua oli myös tämä hiukan bruleemainen sitrustorttu, tein vain aavistuksen liian pieneen vuokaan ja pohja jäi siksi turhan paksuksi. Voit olla viisaampi ja panostaa ohueen pohjaan. Täyte erittäin mainio!

Ja meinaan kyllä raijata isot pussit sitruksia kotiin joka kauppakerralla. Olen tosi, tosi huono syömään ja kuorimaan, vai pitäiskö sanoa kuorimaan ja siksi syömään appelsiineja, mandariinit vielä menee. Tästä voisin tehdä kyllä parannuksen. Mutta voi taivas miten rakastankaan veivata aamulla, päivällä ja illalla sähkö(koska se auttaa, käsin ei taas viittis/kerkiäis)sitruspuristimella jonkun mehusekoituksen. Tuoremehupurkit saa jäädä kauppaan. Lusikoin yleensä myös sen kuitumössön puristimesta suuhuni, joten kaikki hedelmän kuidut eivät mene hukkaan. Tiedättehän keskustelun kokonainen appelsiini versus tuoremehu?

Mutta joo, sitrukset on kyllä piristävintä tähän aikaan vuodesta. Sitten on vielä se tammikuun aurinko, mutta se onkin jo toinen juttu!

14 kommenttia:

  1. Löytyykö nämä reseptit muualtakin kuin noista mainitsemistasi lehdistä? Kiinnostaisi, mutta on vähän turhan pitkä matka lähteä Hämeeseen lehden ostoon. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei. Kirjastosta taitaa löytyä lehdet tai ärrältä, jos ne olis lähempänä...

      Poista
  2. MInä teen lähes viikottain säilöttyä sitruunaa, silloin kun on sitrusten kausi, tungen sitä vähän joka paikkaan. Lisään yleensä myös hieman paprikaa ja chilijauhetta , ja laitan sitruunat pieniksi palasiksi. Joskus jauhan niistä tahnaa valkosipulien kanssa; tosi ihanaa. Mä kävin juuri eilen salaa poimimasta yhdestä puusta pomeransseja, voi kun niitä voisi lähettää, mutta eivät kai kestä kuljetusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taas pästään siihen, että pitää tulla hakemaan... :)

      Poista
  3. No tässähän oli liuta ideoita, kun pyörittelen, etä mitäs muuta näistä sitruksista tekisi kuin tuoremehua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei sitrusten kanssa varmaan ideat kesken lopu!

      Poista
  4. Hieno postaus ja superkivoja reseptivinkkejä. Täytyypä kaivaa omistakin arkistoista sitrussalaatin ohje taas käyttöön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kyllä nyt on aika takoa sitrussalaattia ja muita sitrusreseptejä!

      Poista
  5. Kiitos monista sitrusvinkeistä. Joitakin on tullut kokeiltua, mutta nyt teen kyllä noita säilöttyjä sitruunoita, kiitos muistutuksesta :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä kestä. Itselläkin aina unohtuu tietyt jutut, mitä on aikonut tehdä...

      Poista
  6. Tykkään sitrushedelmistä todella paljon. Uusin innostukseni on hunajapomelo, mitä suorastaan himoitsen joka päivä. Koskaan en ole vielä kokeillut säilömistä, syönyt kylläkin. KIitos vinkistä. Muuten ihan superihanan näköinen tekemäsi klementiinikakku!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jaa, ja minä kun ajattelin, että kuinka tein noin ruman kun potentiaalia kauniisiin oli valtavasti. Aina vaan ei osaa tai onnistu. Mutta sehän ei estä minua julkaisemasta kuvia! :D

      Poista
  7. Ainoa piristys tähän kylmään ja kolkkoon keliin on sitrukset (siis jos etelään ei pääse). Värit ja maut tekevät päivästä pikkasen paremman. Ihania reseptejä ja kauniit kuvat! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Johanna. Kehutkin piristää. Ja lumi!

      Poista